NUKUTUS, KIVUNPOISTO JA LOPETUS 3.11.2008

1. NUKUTUS

Koe-eläinlaitoksilla on suosituksia nukutukseen ja kivun poistoon liittyen.  
Koe-eläinlääkäreiden yhdistys FALAV on listannut lautakunnalle nukutusaineet, joiden käyttöön saattaa jyrsijöillä liittyä riskitekijöitä tai rajoituksia. Yleisesti suositellaan käytettäväksi muita kuin näitä aineita. Jos eläinkokeessa näitä kuitenkin on syytä käyttää, on käyttö  lupahakemuksessa perusteltava:  
         hiilidioksidi – ei suositella
         α-kloraloosi – vain terminaalianestesiassa
         kloraalihydraatti – vain terminaalianestesiassa
         tribromoetanoli (Avertin) – ei suositella
         uretaani – vain terminaalianestesiassa, karsinogeeninen

Kirjallisuutta:
Attila M, Kuusela E, Raekallio M, Vainio O, toim. 2003: Eläinanestesiologia, 3. painos, Helsingin yliopisto, Eläinlääketieteellinen tiedekunta; http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/ela/sarjat/oppimateriaalia/4/elainane.pdf
FALAV 2008: Kannanotto jyrsijöiden nukutukseen ja kivunpoistoon
Flecknell PA 1996: Laboratory Animal Anaesthesia, 2nd edition, London, Academic Press
Martinique G 2005: Practical guidelines for aseptic surgery in rodents and the management of surgical
facilities in a laboratory. ANZCCART Fact Sheet
Schofield J, Williams V 2004: Recent advances in anaesthesia in guinea pigs, ANZCCART News 2004


2. KIVUNPOISTON SUUNNITTELU JA TOTEUTTAMINEN ELÄINKOKEESSA:  JYRSIJÄT JA KANIT

2.1. Aiheutettavan kivun arvioitu voimakkuus pohjana kivunpoistolle

Kivunpoistoa tarvitaan tavallisesti kirurgisten operointien jälkeen, riippuen toimenpiteestä aiheutuvan kivun määrästä ja kestosta. Myös muihin tilanteisiin voi liittyä kipua ja niin ollen kivunpoiston tarvetta, esimerkiksi jotkut tautimallit.  Kivunpoiston laatu ja tarvittava aika suunnitellaan ennen toimenpiteen suorittamista, ja kerrotaan eläinkoelupahakemuksessa. Tavallisesti kivunpoisto toteutetaan rutiinisti tietyn aikaa operoinnin jälkeen kaikille eläimille, jonka jälkeen sitä jatketaan vielä, jos eläin osoittaa kivuliaisuuden merkkejä.

Kirurgisista toimenpiteistä aiheutuvan kivun määrä riippuu muunmuassa. 
            -toimenpiteen laadusta ja paikasta
            -kudosvaurion suuruudesta ja kudostyypistä 
            -toimenpiteen tekijän taidoista
            -pre- ja postoperatiivisesta hoidosta: paastotus, lisälämpö, ruuan ja veden saanti jne.

Esimerkkejä eri asteista kipua aiheuttavista toimenpiteistä:
Käytettävät kivunpoistoaineet  ja kivunpoiston kesto on aina arvioitava tapauskohtaisesti, ottaen huomioon mm. eläimen yleiskunto ja  muut eläimelle tehtävät toimenpiteet, sekä seuraten eläinten toipumista.

-Pienehköinä, vähäistä kipua tuottavina toimenpiteinä pidetään esimerkiksi pienen implantin, minipumpun tai vastaavan laittoa nahan alle, aivoihin tapahtuvia annosteluja tai elektrodin asennuksia, tai pinnallisten verisuonten kanylointeja.  Näiden yhteydessä riittää usein tulehduskipulääkkeen käyttö 1-2 vuorokautta.

-Vähäistä suurempana kivun aiheuttajana pidetään esimerkiksi alkionsiirtoa, jonka toteuttaminen vaatii vatsaonteloon tunkeutumisen. 

-Huomattavaa ja pitkään jatkuvaa kipua aiheuttavia toimenpiteitä ovat esimerkiksi rintaontelon avauksen vaativat toimenpiteet, samoin vatsaontelon avauksen vaativat operoinnit, kun avaus on toteutettava laajana. Myös traumamalleihin ja luuhun kohdistuviin toimenpiteisiin liittyy usein huomattavaa ja pitkäkestoista kipua.  Näissä kipulääkitykseksi suositellaan yleensä opioidin ja tulehduskipulääkkeen yhteiskäyttöä sekä pitempää kipulääkitysaikaa.

 2.2. Kivunpoisto

Koe-eläinyksiköillä on ohjeistoja operointien yhteydessä annettavalle kivunpoistolle.  Tavallisimmat jyrsijöillä ja kanilla käytettävät kivunpoistoaineet, annossuositukset, ja annostelutiheydet  on kerrottu taulukossa 1. Kivunpoistoaineen vaikutus vvoi vaihdella huomattavasti riippuen mm. eläinlajista, eläinkannasta, iästä, sukupuolesta, eläimen muusta kunnosta jne.
Eläimelle mahdollisesti aiheutuva kipu on pyrittävä estämään ennalta, pre-emptiivisesti.
Toimivan kivunpoiston edellytys on, että kipulääkkeen vaikutus on päällä jatkuvasti. Tämä tarkoittaa riittävän tiheää annostelun toteuttamista. 

Taulukko 1 ´Tavallisimmat kivunpoistoaineet ja niiden annostelu
ref. Flecknell PA, Waterman-Pearson A 2000

 

buprenorfiini

opioidi

karprofeeni

tulehduskipulääke (NSAID)

kauppanimi - konsentr.

Temgesic  0.3 mg/ml

Rimadyl  50 mg/ml

Hiiri

0.05 – 0.1 mg/kg

sc

8 - 12 h välein

5.0 mg/kg

sc, po

24 h välein

Rotta

0.01 - 0.05 mg/kg

sc

8 - 12 h välein

5.0 mg/kg

sc, po

24 h välein

Kani

0.01– 0.05 mg/kg

sc, im, iv

6 - 12 h välein

4.0 mg/kg sc 24 h välein

1.5 mg/kg po 12 h välein


Suositeltavat ohjeelliset kivunpoiston käyttöajat jyrsijöillä erilaisten toimenpiteiden jälkeen FALAV:n mukaan on kerrottu taulukossa 2.  Käytettävä aine ja käyttöaika riippuu operoinnin laadusta ja suuruudesta. Kivunpoistoa on jatkettava pitempään, jos eläin on kivulias. 

Taulukko 2. Suositeltavat kivunpoiston käytön ajat jyrsijöillä erilaisten toimenpiteiden yhteydessä. 

 

Kivunpoiston vähimmäisaika

 

Suositeltava kivunpoistoaine

Ihokirurgia -ihonalaiskirurgia

esim. minipumpun laitto

1 vrk

tulehduskipulääke ja/tai opioidi

Verisuonten kanylointi

2 vrk

tulehduskipulääke ja/tai opioidi

Vasektomointi (suositus kivespussien kautta)

2-3 vrk

tulehduskipulääke ja/tai opioidi

 

Alkionsiirto

2-3 vrk

tulehduskipulääke ja/tai opioidi

Tuki- ja liikuntaelinten kirurgiset operoinnit

2-3 vrk

opioidi ja mahdollisesti tulehduskipulääke

Rintaontelon avaava kirurgia

3 vrk

opioidi ja mahdollisesti tulehduskipulääke

Vatsaontelon laajemmin avaava kirurgia

3 vrk

opioidi ja mahdollisesti tulehduskipulääke

 
2.3. Kivun seuranta 

Eläimiä on aina seurattava yksilökohtaisesti kipua aiheuttavien toimenpiteiden jälkeen, myös silloin, kun kipulääkitys on annettu. Tällä varmistetaan, että kivunpoisto on riittävän tehokas. 
Mikäli eläin kokee huomattavaa kipua, tuskaa, kärsimystä, tai jos eläimen kunto ei palaudu  hoidosta huolimatta, on eläin lopetettava tai koe keskeytettävä eläimen osalta. Eläinten  hyvinvoinnin seuranta ja lopetuskriteerit kerrotaan lupahakemuksessa mahdollisimman yksiselitteisesti.  

Lajikohtaisia kivun ja kärsimyksen merkkejä on  esitelty esimerkiksi viitteissä 

- ACLAM Public Statement 2007 
- Humane Endpoints in Animals used in Biomedical Research 2000. ILAR Journal 41(2)
- Jones HRP, Oates J, Trussell BA 1998: An applied approach to the assessment of severity. Humane Endpoints in Animal Experiments for Biomedical Research, Proceedings of the international conference 22-25 November 1998, Zeist, The Netherlands, eds. Hendriksen CFM, Morto
 - FELASA Working Group on Pain and Distress 1994: Pain and distress in laboratory rodens and lagomorphs. Laboratory Animals, 28, 97-112 (Online reprints - Refinement and animal welfare).

Kirjallisuutta:
ACLAM Public Statement 2007: Guidelines for the assessment and management of pain in rodents and rabbits, Journal of American Association for Laboratory Animal Science 46(2), 97-108 
  - tietoa myös opioidien ja tulehduskipulääkkeiden fysiologisista vaikutuksista
Flecknell PA, Waterman-Pearson A 2000: Pain Management in Animals, Saunders, Lontoo


3. LOPETUS

Asetus koe-eläintoiminnasta, Liite 3: Koe-eläinten lopetusmenetelmät
AVMA  2007: Guidelines on Euthanasia
ACLAM Public Statement 2005: Report of the ACLAM task force on rodent euthanasia, Journal of American Association for Laboratory Animal Science 45(1), 98-105
   -tietoa myös lopetusmenetelmien biologisista vaikutuksista
NC3Rs - Euthanasia
Recommendation for euthanasia of experimental animals, Report of a Working Party 1996, 1997
PART1 - PART 2 (Online reprints - Euthanasia)

 





< Takaisin > Tulosta sivu