Koe-eläintoiminnan tunnuslukuja

KOE-ELÄINTEN KÄYTTÖMÄÄRÄT : 1. Suomessa  2. EU:ssa

1. Suomessa

Vuoden 2009 koe-eläinten käyttämäärät
Vuosittaiset käyttömäärät 2002 - 2009

Vuoden 2008 koe-eläinten käyttömäärät käyttötarkoituksittain
Vuosittaiset koe-eläinten käyttömäärät vuodesta 2002

Vuoden 2007
koe-eläinten käyttömäärät käyttötarkoituksittain

Vuoden 2006 koe-eläinten käyttömäärät käyttötarkoituksittain osoittaa, että käyttö painottuu yliopistoihin, sekä eläinlajeista hiiriin ja rottiin. Eläinten käyttömäärätiedot kerättiin samoilla periaatteilla kuin edellisinä vuosina, koska uusi laki tuli voimaan kesken vuotta.
Maa- ja metsätalousministeriö on laatinut kuvauksen vuoden 2006 koe-eläinten käytöstä edellisten vuosien tapaan. Vertailu edellisten vuosien käyttömääriin osoittaa, että käyttömäärät eivät ole muuttuneet edellisistä vuosista.

Edellisten vuosien eläinten käyttömäärät löydät MMM:n sivuilta.
Vertailu vuosilta 2000-2007.

Koe-eläintoimintaa säätelevä laki ja asetus tulivat voimaan kesken vuotta 2006. Laki määritteli eläinkokeeksi katsottavat toimenpiteet, ja tämä muutti käytäntöä sen suhteen, mitkä eläimet lasketaan eläinkokeissa käytetyiksi. 

Ennen uutta lainsäädäntöä kaikki eläimet, jotka käytettiin tutkimustarkoituksessa, laskettiin eläinkokeissa käytetyiksi.  Uuden lain myötä eläinkokeeksi ei enää katsota sellaista eläinten käyttöä, jossa ainoana toimenpiteenä on eläinten lopettaminen koe-eläinasetuksen sallimalla menetelmällä. Muuttuneesta määrittelystä seurasi, että eläinkoelupien piiristä jäivät pois mm. muuntogeenisten kantojen ylläpito sekä sellainen eläinten käyttö, jossa ainoana toimenpiteenä on eläinten lopetus ja kudosten keruu sen jälkeen.  Tällaista eläinten tutkimuskäyttöä seuraavat koe-eläinlaitokset omilla lomakkeillaan.

 Etelä-Suomen aluehallintovirasto kerää vuosittaisten käyttötilastojen yhteydessä tiedot myös muusta kuin eläinkoelupiin liittyvistä käyttömääristä.

Tilastoinnissa käytetyt määrittelyt

Eläinkoekäyttö on eläinten käyttöä kokeiden, testien, tutkimusten ja selvitysten tekemisen tarkoituksessa, josta aiheutuu eläimelle vähintään neulanpistoon verrattavaa kipua, tuskaa, kärsimystä tai pysyvää haittaa.  Eläinkokeissa käytetyiksi lasketaan kaikki eläimet, jotka ovat olleet laitoksen seurannassa eläinkoelupanumeron alla.

Muu tutkimuskäyttö on tutkimustarkoituksessa tapahtunutta eläinten käyttöä, jota ei lasketa eläinkokeisiin. Nämä eläimet ovat olleet koe-eläinlaitoksen oman seurantanumeron alla, ja ne kulkevat käytön seurannassa tutkijan nimissä. Eläinkokeissa ja muussa tutkimuskäytössä käytettyjen eläinten yhteismäärät ovat verrannolliset ennen vuotta 2006 tilastoituihin koe-eläinten käyttömääriin.  

Muuta tutkimuskäyttöä on edelleen mukana myös eläinkokeissa käytettyjen eläinten lukumäärissä käytännön syistä johtuen. Esimerkiksi kun gm-hiirikantaa eläinkokeissa käytettäessä on yksinkertaisinta laskea eläinkoeluvan alle myös kannan ylläpitoon käytettävät eläimet, joita ei muuten tarvitsisi laskea eläinkoekäyttöön mukaan.

Muu käyttö on koe-eläinlaitoksissa tapahtuvaa ei-kokeellista eläinten käyttöä, esimerkiksi terveystarkkailuihin käytetyt eläimet kuuluvat tähän.


Vuonna 2009: Koe-eläinten käyttömäärien kehitys: kuvat 1 - 3

Kuvien luvuissa ei ole mukana kaloja, koska niiden käyttömäärät ovat olleet erittäin suuret ja ne ovat vaihdelleet vuosittain huomattavasti. Kalojen mukana olo luvuissa peittäisi alleen muiden eläinlajien käytössä tapahtuneet muutokset. Eläinkokeissa käytetyistä eläimistä valtaosa on laboratorioeläimiä, pääasiassa hiiriä ja rottia. Muita laboratoriojyrsijöitä käytetään vähäisessä määrin, samoin kaneja. Yhdessä em. eläimet kattavat noin 90 %  kaikesta eläinten eläinkoekäytöstä.

Kuvaajista näkyy eläinten siirtyminen eläinkoelupien piiristä muun tutkimuskäytön piiriin sitä mukaa, kun vanhojen eläinkoelupien voimassaolo on päättynyt. Eläinkoelupien puitteissa tilastoitu käyttö on vähentynyt vuodesta 2006 lähtien, mutta eläinten kokonaiskäyttö (Eläinkokeet + Muu tutkimuskäyttö) lisääntyi kymmenisen prosenttia vuosina 2007-2008.

Vuonna 2009 eläinkokeissa käytön määrä laski edelleen. Eläinmäärien lisääntyminen muussa tutkimuskäytössä johtuu vuonna 2009 tilastoihin mukaan tulleista koirista ja kissoista: nämä liittyvät tutkimusprojekteihin, joissa yksityisten omistamista eläimistä on kerätty verinäytteitä kissa- ja koirarotujen tautigeenien kartoittamista varten. Jos Muu tutkimuskäyttö -luvuissa ei oteta huomioon kissoja ja koiria, väheni myös tämä käyttö edellisestä vuodesta kymmenisen prosenttia.

Eläinkoelautakunta linjasi vuonna 2009 em. eläinten käytön eläinkokeeksi. Jatkossa vastaavan kaltaisissa tutkimusprojekteissa tapahtunut eläinten käyttö lasketaan eläinkokeissa käytetyiksi.

Eläinten käytön tilastoinnissa muuhun tutkimuskäyttöön ja muuhun käyttöön on vielä vaihtelua koe-eläinlaitoksien välillä. Tulkintaeroista johtuen muuhun käyttöön on ilmeisesti jossain määrin laskettu mukaan myös muuta tutkimuskäyttöä. Koe-eläinlaitokset ohjeistetaan laskemaan eläimet tilastoihin:

1 - viralliset EU-tilastot – eläinkoeluvan alla kulkevat eläimet
2 - muu tutkimuskäyttö – koe-eläinlaitoksen seurantanumeron alla kulkevat eläimet, jotka tutkijoiden nimissä
3 - muu käyttö – koe-eläinlaitoksen seurantanumeron alla kulkevat eläimet, jotka laitoksen omissa nimissä

2. EU:ssa

EU:ssa käytetyistä koe-eläimistä on viimeisimmät tilastotiedot saatavissa vuodelta 2005 (Komission viides kertomus neuvostolle ja Euroopan parlamentille Euroopan unionin jäsenvaltioissa kokeellisiin ja muihin tieteellisiin tarkoituksiin käytettyjen eläinten määrää koskevista tilastoista,  Bryssel 5.11.2007, KOM(2007) 675 lopullinen.  Koko raportti on julkaistu englanniksi.

Aikaisempien vuosien tilastotiedot löytyvät myös EU:n sivuilta.

 

 

 

 





< Takaisin > Tulosta sivu