Lääninhallinnon historiaa 

Lääninhallitus valtion aluehallintoviranomaisena 375 vuotta

Lääninhallinto päättyi vuoden 2009 lopussa ja samalla päättyi lääninhallinnon 375-vuotinen historia. Valtion aluehallinnon uudet virastot, aluehallintovirastot sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset aloittivat toimintansa 1.1.2010

Lääninhallinnon syntymisen perustana on vuoden 1634 hallitusmuoto. Tuolloin Ruotsin keskushallinnon ja paikallishallinnon väliin luotiin maaherrojen johtamat lääninhallitukset. Samalla määrättiin lääninhallitusten tehtävät ja läänien alueet. Maaherrat toimivat valtiovallan, kruunun edustajina Suomessa.

Maahamme perustettiin aluksi neljä lääniä. Niiden alueet määrättiin pääasiassa vanhojen linnaläänien ja maakuntien rajojen mukaisesti. 1700-luvun loppupuolella läänien määrää lisättiin. Autonomian alkuaikana lääninhallituksen merkitys olojen kehittäjänä sai enemmän painoa. 1800-luvun loppupuolella tehtävät lisääntyivät. 1800- ja 1900-luvuilla perustettiin jälleen uusia läänejä. Enimmillään läänejä oli kaksitoista.

Lääninhallinnolle ja erityisesti maaherroille säädettiin 1634 laaja tehtäväkenttä. Se ulottui yleishallinnosta sekä rauhan ja järjestyksen valvonnasta päätösten toimeenpanoon, kaupunkien ja teiden rakentamisen valvonnasta merenkulkuun. Maaherran tehtävänä oli myös huolehtia kruunun omaisuudesta ja saatavista.

Vuonna 1937 annetussa asetuksessa korostettiin ensimmäisen kerran läänin väestön tarpeita. 1950-luvulla lääninhallitus sai uusia merkittäviä tehtäviä. 1960-luvulla hallinnon merkitys yhteiskunnan säätelijänä korostui. Aluehallinto pirstoutui, mistä aiheutui yhteensovittamisongelmia. Ratkaisuksi esitettiin hajallaan toimivien hallintoviranomaisten liittämistä lääninhallitusten yhteyteen. Lääninhallitukset saivat uusia tehtäviä 1970- ja 1980-luvulla. Uudistuksia tehtiin jälleen 1990-luvun alkupuolella, jolloin aluekehitystehtävät siirrettiin lääninhallituksista maakuntien liitoille.

Suuri lääniuudistus vuonna 1997

Vuonna 1997 tehtiin suuri lääniuudistus aluehallintouudistuksen yhteydessä. Syyskuun alusta 1997  vuoden 2009 loppuun asti Suomessa oli kuusi lääniä: Etelä-Suomen lääni, Itä-Suomen lääni, Länsi-Suomen lääni, Oulun lääni, Lapin lääni sekä Ahvenanmaan lääni. Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Länsi-Suomen läänit olivat ns. suurläänejä, jotka koostuivat useammista aiemmin toimineista lääneistä.

Etelä-Suomen lääni muodostettiin entisestä Uudenmaan läänistä, Kymen läänistä sekä Hämeen läänin eteläosasta. Lisäksi lääniin liitettiin entisestä Mikkelin läänistä Heinolan, Sysmän ja Hartolan kunnat. Etelä-Suomen läänissä oli vuoden 2009 lopussa 72 kuntaa.

Tehtävät siirrettiin uusiin virastoihin vuonna 2010

Lääninhallitus oli kahdeksan ministeriön ohjaama valtion aluehallintoviranomainen. Tehtävänä oli edistää asukkaiden hyvinvoinnin, perusoikeuksien sekä oikeusturvan toteutumista. Lääninhallitus tuki kuntia peruspalveluiden järjestämisessä sekä seurasi ja arvioi palveluiden toteutumista. Lääninhallitus hoiti myös monenlaista lupahallintoa sekä siihen liittyvää ohjausta ja valvontaa. Lisäksi se varmisti asukkaiden turvallisuuden ja yhteiskunnan toimivuuden sekä normaali- että poikkeusoloissa.

Pääosa Etelä-Suomen lääninhallituksen tehtävistä siirrettiin Etelä-Suomen aluehallintovirastoon sekä Hämeen, Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin. Poliisitoimi siirrettiin Poliisihallitukseen, ulosottoasiat Valtakunnanvoudinvirastoon sekä oikeuslääkinnän tehtävät Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen.

Etelä-Suomen läänin vaakuna 1997–2009

Etelä-Suomen läänin vaakuna muodostui Hämeen, Karjalan ja Uudenmaan maakuntien vaakunoista. Kilven oikeanpuoleisessa yläkentässä oli Hämeen vaakuna, vasemmanpuoleisessa yläkentässä Karjalan vaakuna ja alakentässä Uudenmaan vaakuna. Kilven päällä oli herttuakunnan kruunu.

Etelä-Suomen läänin maaherrat (1.9.1997–31.12.2009)
                      Tuula Maj-Lis Linnainmaa 1997–2003
                      Anneli Kristiina Taina 2004–2009

Hämeen, Kymen ja Uudenmaan läänien maaherrat itsenäisyyden ajalta

Hämeen lääni
                      Kustaa Aadolf Saarinen 1917–1918
                      Antti Agaton Tulenheimo 1918–1919
                      Albert Alexander von Hellens 1919–1930
                      Karl Sigurd Mattson 1930–1959
                      Jorma Jussi Kullervo Tuominen 1959–1972
                      Valdemar Edmund Sandelin 1973–1979
                      Risto Adrian Tainio 1979–1994
                      Kaarina Elisabet Suonio 1994–1997

Kymen lääni
                      Anders Verner Hackzell 1918–1920
                      Lauri Kristian Relander 1920–1925
                      Arvo Verner Aleksander Manner 1925–1955
                      Jaakko Artturi Ranta 1955–1964
                      Esko Ensio Peltonen 1965–1975
                      Erkki Kalervo Huurtamo 1975–1984
                      Matti Väinö Risto Jaatinen 1984–1993
                      Mauri Kalevi Miettinen 1993–1997

Uudenmaan lääni
                      Bruno Fredrik Jalander 1917–1932
                      Ilmari Veikko Helenius 1932–1944
                      Ilmari Armas Eino Martola 1944–1946
                      Väinö Johannes Meltti 1946–1964
                      Reino Ragnar Lehto 1964–1966
                      Kaarlo Vilhelm Pitsinki 1966–1982
                      Jacob Magnus Söderman 1982–1989
                      Eva-Riitta Siitonen 1990–1996
                      Eino Pekka Salomon Silventoinen (ma) 1996–1997
                      Tuula Maj-Lis Linnainmaa (ma) 1997