JOHDANTO

TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA TYÖYHTEISÖN ARVOT

Länsi-Suomen lääninhallitus on yhteisesti hyväksynyt itselleen seuraavat
arvot:

* Avoin ja tasa-arvoinen työyhteisö
* Henkilöstön ja organisaation kehittymistä ja asiantuntijuutta
   tukeva ja kannustava työyhteisö

Länsi-Suomen lääninhallituksen henkilöstöpolitiikan arvot perustuvat:

• arvostukseen, joka perustuu yksilön hyväksymiseen ja henkilöstön
  tasapuoliseen kohteluun. Henkilöjohtamisessa se merkitsee johdon
  vastuuta työntekijöidensä tasapuolisesta kehittymismahdollisuuksien
  tukemisesta ja työpanoksen käyttämisestä. Oman ja toisen työn
  arvostus luo pohjaa työn tuloksellisuudelle ja tasapainoiselle työym-
  päristölle.

• avoimuuteen tiedonkulussa, päätöksenteossa ja vuorovaikutuksessa
  lisäten luottamusta ja tiedostusta työyhteisön perusarvoista ja tavoit-
  teista. Johtamisessa ja esimiestyössä avoimuus ja vuorovaikutus koko
  henkilöstön suuntaan on erityisen tärkeää. Vuorovaikutus ja erilaisten
  mielipiteiden huomioon ottaminen lisää arvostusta. Avoimuuteen ei
  päästä ilman vuorovaikutukseen antautumista ja rehellistä pyrkimystä
  tiedon asialliseen välittämiseen ja jakamiseen.

• joustavuuteen, joka toteutuessaan lisää yksilöiden innovatiivisuutta ja
  luovuutta. Toimintatapoja ja rakenteita pitää pystyä tarkistamaan ja
  tarvittaessa muuttamaan. Jousto lisää sujuvuutta niin asioiden kuin teh-
  tävien hoidossa. Yksittäisen virkamiehen toiminnassa se merkitsee val-
  miutta omien toimintatapojen muuttamiseen ja tarkistamiseen sekä
  vastuunkantoa ja annettujen toimivaltuuksien käyttöönottoa.

• luotettavuuteen, joka näkyy omalta osaltaan henkilökohtaisena vas-
  tuunottona työstä, toiminnasta ja johtamisesta. Yhteistoiminnassa se
  merkitsee vastuuta omista ratkaisuista sekä toisten henkilöiden koh-
  taamisesta ja tasavertaisesta kohtelusta.

• tuloksellisuuteen, joka laajana käsitteenä pitää sisällään aikaansaamisen,
  palvelujen ja tuotteiden laadun ja määrän sekä tuottavuuden ja kannatta-
  vuuden. Tuloksellisuus on myös yksilön onnistumista, hyvinvointia ja toi-
  mintakykyä. Tuloksellisuuden arvioinnin vaikeudesta huolimatta, pitää
  arvioida pitkän aikavälin vaikutuksia ja seurauksia. Tuloksellisuutta voi-
  daan parantaa luomalla organisaatiolle ja yksilölle parhaat mahdolliset
  toiminta- ja oppimisedellytykset.
  

TASA-ARVO

Lääninhallituksella on tasa-arvo-ohjelma, joka on osa henkilöstöpoliittista
ohjelmaa omana kokonaisuutenaan. Tasa-arvo-ohjelman sisällön ja tavoitteiden
toteutumista seurataan erikseen sovittavin väliajoin tehtävällä henkilöstökyselyllä
ja erillisselvityksin.

Organisaatio ja johtamisjärjestelmä

Länsi-Suomen lääninhallituksen työjärjestyksen mukaan lääninhallituksen
hallinnollinen organisaatio muodostuu osastoista sekä ruotsinkielisestä opetus-
toimesta sekä mahdollisista muista yksiköistä. Lääninhallituksen sisäinen
tarkastus hoidetaan osastojaon ulkopuolisena toimintona.

Maaherra johtaa lääninhallitusta ja vastaa sen toiminnan tuloksellisuudesta
apunaan lääninhallituksen johtoryhmä. Maaherran sijaisena toimivat maaherran
määräämät osastopäälliköt. Osaston päällikkö johtaa osastoaan ja vastaa sen
toiminnan tuloksellisuudesta sekä tulostavoitteiden saavuttamisesta.

Länsi-Suomen lääninhallituksen osastoja ovat sosiaali- ja terveysosasto,
sivistysosasto, poliisiosasto, kilpailu- ja kuluttajaosasto, liikenneosasto,
pelastusosasto, oikeushallinto-osasto sekä hallinto-osasto.

Lääninhallituksen johtoryhmään kuuluvat maaherra, osastojen päälliköt sekä
henkilöstön valitsemat edustajat. Maaherra voi kutsua johtoryhmään ja sen
kokoukseen myös muita lääninhallituksen virkamiehiä.

Johtoryhmän tehtävänä on maaherran apuna ohjata, arvioida ja kehittää
lääninhallituksen toimintaa.

Lääninhallituksessa johtamista kehitetään ammattimaiseksi. Johtamisen
kehittymistä ja työtyytyväisyyttä seurataan mm. vuosittain tehtävän työtyyty-
väisyyskyselyn palautteen kautta. Henkilöjohtaminen on johtamistaidon ydin.
Se on yksilöjohtamista, ryhmien dynamiikan hallintaa sekä vastuun antamista
ja vastuun kantamista. Johtaminen on toimimista ihmisten luomassa monimut-
kaisessa vuorovaikutusverkostossa ja tämän verkoston ohjaamista. Läänin-
hallituksen toiminta perustuu henkilöstön asiantuntemukseen ja osaamiseen.

Johdon valintakriteereissä painottuvat hakijan ao. alueen asiantuntemuksen
lisäksi johtamisosaaminen eli ihmissuhde- ja vuorovaikutustaidot, johtamistaito
ja -kokemus sekä kyky toimia eri toimintaympäristöissä.

Maaherra käy osaston johdon kanssa henkilökohtaiset kehityskeskustelut
samalla tavoin, kuin osastopäällikkö tai muu esimies käy henkilöstönsä kanssa.

Lisäksi johtamis- ja asiantuntijavalmiuksia kehitetään kaikilla tasoilla. Länsi-
Suomen lääninhallitus on mm. mukana yhdessä sisäasiainhallinnon ja muiden
lääninhallitusten kanssa johtamis- ja asiantuntijapotentiaalin kehittämisprojektissa.

Tuloskeskustelut

• Keskushallinnon kanssa käytävät tuloskeskustelut
  

Länsi-Suomen lääninhallituksen johtamisessa sovelletaan tulosohjausta.

Maaherra käy vuosittain tuloskeskustelut osastojen kanssa ja osastot
sopivat tulostavoitteistaan substanssiministeriön kanssa. Sisäasiainministeriö
toimii koordinoivana hallintoviranomaisena lääninhallituksen ja eri ministeriöi-
den välillä.

• Henkilöstön kanssa käytävät tuloskeskustelut
  

Osastopäällikkö tai hänen tähän tehtävään määräämä esimies käy vuosittain
työntekijöidensä kanssa tulos- ja kehityskeskustelut. Tuloskeskustelu on
esimiehelle tulosjohtamisen väline ja työntekijälle oikeus tulla kuulluksi. Kes-
kustelusta tehdään sopimus tulevaa vuotta varten. Onnistuneen tuloskeskus-
telun edellytyksenä on tasavertainen kahdenkeskinen vuorovaikutus.

Jos yksikössä toimitaan tiimiperiaatteen mukaan, on tuloskeskustelun tulos-
ja tavoitekeskusteluosuus mahdollista käydä koko tiimin kanssa.

Tuloskeskustelu sisältää:

• Tulosarvion, jossa arvioidaan kuluvaa vuotta varten työntekijälle asetettujen
  tulostavoitteiden saavuttamista ja tulosten laatua sekä etsitään tulosten paran-
  tamismahdollisuuksia. Työntekijä antaa esimiehelleen palautetta ja esimies
  arvioi oman johtamisensa onnistumista.

• Tavoiteosan, jossa sovitaan tulevan kauden tulostavoitteista ja toimintasuun-
  nitelmasta

• Henkilöarvioinnin, jossa tarkastellaan työntekijän suorituksia ja osaamista
  suhteessa hänen nykyisiin ja tuleviin tehtävävaatimuksiinsa. Esimies perustelee
  arviointiaan ja selvittää kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet.

• Kehityskeskustelun, jossa todetaan työntekijän kehittymistarpeet, tarkastel-
  laan hänen urakehitysodotuksiaan ja -mahdollisuuksiaan sekä sovitaan hänen
  kehittymissuunnitelmastaan pitkällä aikavälillä.

Henkilöstö osallistuu tavoitteiden asettamiseen, mikä on yhteistoimintaa.
Osaston ja yksikön tavoitteita ja tuloksia käsitellään osasto- ja/tai yksikköko-
kouksissa.

Avoimella tiedottamisella tuetaan työyhteisön toimivuutta ja hedelmällisen
vuorovaikutuksen onnistumista.

 Yleistä

Osallistumisjärjestelmiä ovat lääninhallituksen johtoryhmätyöskentelyn lisäksi
yhteistoimintamenettely, työsuojelutoiminta sekä luottamusmiestoiminta. Näistä
on säädetty ja sovittu erikseen.

Lääninhallituksella on lakiin perustuva velvollisuus edistää yhteistoimintaa. Länsi-
Suomen lääninhallituksen yhteistoimintaelimenä toimii yhteistyökomitea, joka
käsittelee koko virastoa koskevia asioita. Maaherra toimii yhteistyökomitean
puheenjohtajana ja nimeää siihen viraston muut edustajat. Henkilöstöä edustavat
lääninhallituksen yhteistoiminta- ja työsuojelusopimuksen mukaisesti valitut pää-
luottamusmiehet sekä kaksi STTK-J:n nimeämää ja yksi AKAVA JS:n nimeämä
luottamusmies. Lisäksi henkilöstöä edustaa yksi työsuojeluvaltuutettu.

Yhteistoimintalakia tulkitaan työyhteisössä laajasti. Osastoa ja yksikköä koskevat
yhteistoiminta-asiat tulee käsitellä osasto- ja yksikkökokouksissa.

Länsi-Suomen lääninhallituksella ei ole erillistä työsuojelutoimikuntaa, vaan viraston
yhteistyökomiteaan kutsutaan kaikki työsuojeluvaltuutetut käsiteltäessä virastoa
koskevia valtion työsuojelun yhteistoimintasopimuksen mukaisia työsuojeluasioita.

Virastoa koskevia työsuojeluasioita valmistelevat työsuojeluvaltuutetut ja työsuojelu-
päällikkö. Lääninhallituksen organisaatiosta ja toiminnan luonteesta johtuen työsuoje-
lutoiminta painottuu henkiseen työsuojeluun.

Organisaation toimivuuden yhtenä osana on henkilöstön kyky ja taito toimia
työyhteisön jäsenenä. Tavoitteena on kehittää ja edistää henkilöstön avointa,
positiivista ja aktiivista osallistumista.

Työkyvyn perustan luo mielekäs ja kehittävä työ, jossa työn tekemisen olo-
suhteet tukevat tuloksellista toimintaa. Henkilöstön työkykyisyys luo pohjan
lääninhallituksen laadukkaalle ja tulokselliselle toiminnalle. Esimiehet huolehtivat
henkilöstönsä työkuormituksen tasaisesta jakautumisesta ja yksilöiden jaksam-
isesta.

Työkykyä ylläpitävä toiminta kohdistuu henkilöstöön, työn sisältöön, työyhtei-
söön, työoloihin sekä henkilöstöpolitiikkaan. Keskeisenä toimenpiteinä on hen-
kilöstön osaamisesta huolehtiminen, työn hallinnan tukeminen, työyhteisön toimi-
vuuden varmistaminen (sisältää toimivan johtamisen) sekä fyysisen että psyyk-
kisen työkunnon ylläpitämisen tukemisen.

Työn sisältöä kehitetään siten, että henkilöllä on mahdollisuus kehittyä työssään.
Työyhteisön kehittämisessä korostetaan toisaalta yksilön työkyvyn kannalta
yksilön itseohjautuvuuden tärkeyttä ja toisaalta koko työyhteisön toimintakykyä.
Toimivat yhteistyömuodot johdon ja henkilöstön ja työterveyshuollon välillä
sekä henkilöstön kesken mahdollistavat aidon vuorovaikutuksen toiminnassa.

Virkamiesten tehtäviä järjestellään tarvittaessa ja huolehditaan osaamisen kehit-
tymisestä niin, että yksilön työkyky säilyy ja henkilö voi kokea onnistuvansa
tehtävän hoidossa. Työuupumusta ennalta ehkäistään yhteistyössä työterveys-
huollon kanssa.

Työkyvyn ylläpitämistä edistävä toiminta on suunnitelmallista ja toimenpiteet
sisällytetään työsuojelun toimintaohjelmaan sekä erilliseen työkykyohjelmaan.
Joustavat työaika- ja muut työtä koskevat järjestelyt ovat eräs keino työkykyi-
syyden säilyttämiselle.

HENKILÖSTÖRAKENNE JA
VOIMAVAROJEN SUUNNITTELU

Lääninhallituksen lakisääteisten ja tulossopimuksissa sovittujen tehtävien
hoitamista varten lääninhallituksella on riittävä, pysyvä ja osaava henkilöstö.
Länsi-Suomen lääninhallituksen tehtävät ovat asiantuntijatehtäviä, mikä näkyy
henkilöstön virkarakenteessa ja koulutusasteessa.

Kaikki virkajärjestelyasiat käsitellään yhteistoimintamenettelyssä.

Lääninhallituksen kaikkia toimipisteitä kehitetään tasapuolisesti siten, että
kaikissa toimipisteissä on sen aluetta ja tehtäviä vastaava henkilöstörakenne
ja osaaminen.

Tehtävien siirrot toimipisteiden välillä ajoitetaan ja toteutetaan siten, että ne eivät
johda henkilöstön siirtämiseen vastoin tahtoaan.

Määräaikaisiksi tai muutoin rajoitetuksi ajaksi otetaan määräaikaista henkilös-
töä, jos työn luonne esim. kestoltaan rajattu projekti, sijaisuus, harjoittelu tai
avoinna olevaan virkaan kuuluvien tehtävien hoidon väliaikainen järjestäminen
sitä vaatii. Lisäksi työvoimahallinnon tai muulla ulkopuolisella rahoituksella
otetaan määräaikaista henkilöstöä.

Lääninhallituksen palkkapolitiikan tavoitteena on tukea lääninhallituksen tulok-
sellista toimintaa ja johtamista, kannustaa henkilöstöä vaativiin tehtäviin ja hyviin
työsuorituksiin, toteuttaa oikeudenmukaisuutta palkkauksen määräytymisessä
sekä varmistaa kilpailukykyisyys työmarkkinoilla. Lääninhallituksen keinovali-
koimassa tulee olla myös muita kannustimia kuin palkkaus esim. mahdollisuus
työkiertoon, koulutus, joustavat työajat ja palaute tehdystä työstä.

Länsi-Suomen lääninhallituksen avoimeksi tuleviin tehtäviin tulee valita paras
mahdollinen hakija. Henkilöstötilinpäätöksessä saatuja tietoja henkilöstöraken-
teesta tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa tasa-arvoa edistävällä tavalla rekry-
toinnissa huomioon. Lääninhallituksen sisäistä tehtäväkiertoa ja uralla kehitty-
mistä pyritään mahdollisuuksien mukaan tukemaan.

Rekrytointi suoritetaan vasta huolellisen tehtävätarveanalyysin ja virantäyttä-
misen vaihtoehtojen tarkastelun jälkeen. Lääninhallituksen virat ovat yhteisiä
virkoja, joka otetaan huomioon viran tullessa auki ja ratkaistaessa viran julki-
seen hakuun pistämistä. Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat virkajärjestelyt
sekä virkojen peruuttaminen ja lakkauttaminen käsitellään johtoryhmässä ja
yt-komiteassa. Johtoryhmä ottaa kantaa osastojen väliseen priorisointiin ja
tarveharkintaan. Henkilöstösuunnitelma tehdään pitemmälle aikavälille.
Rekrytoinnissa otetaan huomioon osaamisen jatkuvuuden turvaaminen.

Henkilöstön valinta on pitkäaikainen investointi, jolla varmistetaan toiminnal-
listen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittava ydinosaaminen.

Henkilöstön valinnan lähtökohtana on lääninhallituksen toiminta ja siitä johtuva
tarve. Toimintaympäristö-, organisaatio- ja tehtäväanalyysien pohjalta määritel-
lään tehtävän tarpeellisuus. Todetun tarpeen perusteella ja ydinosaamisen var-
mistamiseksi määritellään valintakriteerit.

Ennen viran auki laittamista määritellään tehtävä ja sen kesto. Valintaprosessi
käynnistetään niin pian kuin mahdollista. Valintaan ja valmisteluun varataan riit-
tävästi aikaa. Valittaessa henkilöstöä lääninhallituksen ulkopuolelta voidaan käyttää
pääsääntöisesti kuuden kuukauden koeaikaa. Lakisääteisten valintakriteereiden
rajoissa painotetaan tehtävän tuloksellisen hoidon edellyttämää osaamista ja
vuorovaikutustaitoja. Johtaja- ja esimiestehtäviin tai potentiaalisia avainhenki-
löitä valittaessa tulee painottaa erityisesti henkilöjohtamistaitoa.

Hakumenettelyssä käytetään riittävän näkyvää sisäistä hakua ja/tai ulkoista avointa
hakua.

Henkilöstön käytön joustavuus

• Yleistä
  

Joustot voivat kohdistua työaikaan, palvelussuhteeseen, palvelujen hankin-
taan, yksilön työelämän pituuteen, työn tekemispaikkaan, ammattitaitoa
kohottavien ja tehtävien hoitoa edistävän opiskelun tukemiseen sekä työn
järjestelyyn ja sisältöön tasa-arvoisesti voimassaolevien sopimusten sallimissa
puitteissa

Työaikajärjestelyt

• Työaika

Työn suunnittelu voi perustua osa-aikatyöhön tai virastotyöaikaan. Virasto-
työaikaa tekevien osalta on myös mahdollista liukuma- ja tasoitusvapaajär-
jestelmän käyttö. Tasoitusvapaa edellyttää etukäteen sopimista esimiehen
kanssa, jos työtehtävä, projekti tai työurakka edellyttää ylityötä, joka tulee
myöhemmin korvattavaksi tasoitusvapaana. Liukuma on käytettävissä nor-
maaliin "tasoitukseen".

• Osa-aikatyö

Vapaaehtoisuuteen perustuviin osa-aikatyöjärjestelyihin suhtaudutaan myön-
teisesti. Osa-aikatyön tekemisestä aiheutuvien muutosten vuoksi tulee toimen-
kuvia tarkistaa. Osa-aikatyöjärjestelyihin ei lähdetä silloin kun siitä aiheutuisi
haittaa osaston toiminnalle ja muulle henkilöstölle. Lisäksi järjestelyt eivät saa
aiheuttaa virastolle lisäkustannuksia. Osa-aika-järjestelyistä tulee sopia hyvissä
ajoin ennen suunnitellun ajankohdan alkamista.

• Vuorotteluvapaa
  

Vuorotteluvapaan käyttöä suositaan, mikäli työtehtävät pystytään järjestämään
siten, ettei siitä aiheudu haittaa osaston toiminnalle tai muulle henkilöstölle.

 

Työpaikkaan kohdistuvat joustot

• Työtehtävien siirto

Lääninhallitusta kehitetään tasapuolisesti siten, että kaikilla toimialueilla on
tehtäviä vastaava henkilöstörakenne ja osaaminen. Voimavarojen käytön,
työtehtävien tasaamisen tai palvelutason säilyttämisen johdosta tehtäviä voi-
daan siirtää osastojen, toimipaikan ja palveluyksiköiden sisällä ja välillä.
Tehtäviä voidaan hoitaa hajautetusti ja/tai keskitetysti. Nykyinen tietotek-
niikka tarjoaa hyvät monipuoliset mahdollisuudet niin hajauttamiselle kuin
keskittämisellekin.

• Etätyö

Etätyön tekemiseen suhtaudutaan myönteisesti etätyöhön sopivissa tehtävissä
ja siihen sopivissa tilanteissa ja olosuhteissa. Etätyö perustuu vapaaehtoisuu-
teen ja työnantajan harkintaan. Etätyöstä ei saa aiheutua haittaa osaston toi-
minnalle eikä muulle henkilöstölle. Lisäksi järjestely ei saa aiheuttaa virastolle
lisäkustannuksia. Etätyön ehdoista sovitaan esimiehen kanssa.

• Varhaiseläkejärjestelyt
  

Varhaiseläkejärjestelyjä voidaan käyttää tuomaan joustoa toisaalta työ-
paikalla tarvittavien järjestelyjen edistämiseksi ja toisaalta tukemaan yksilön
tarvitsemia joustoja työelämän keston suhteen.

Henkilöstöpoliittiseen ohjelmaan ja toiminnan yleiseen kehittämiseen liittyvät l
äheisesti Länsi-Suomen lääninhallituksen

• henkilöstötilinpäätös
• henkilöstösuunnite
• keskitetty koulutussuunnitelma
• työilmapiirikartoitus
• tasa-arvo-ohjelma
• työsuojelusuunnitelma
• työterveyshuollon puitetoimintasuunnitelma
• työkykyohjelma
• sisäisen tiedotuksen ohje
• virkistystoiminta

Henkilöstön kehittämisen tavoitteena on varmistaa, että henkilöstö hallitsee
perustoimintoja tukevan osaamisen ja on riittävän monitaitoinen toimimaan
muuttuvassa ympäristössä myös tulevaisuudessa. Tavoitteena on varmistaa
avainresurssien riittävyys ja tavoitteellinen kehittyminen. Koko henkilöstöä
kehitetään tasavertaisesti elinikäisen oppimisen periaatteiden mukaisesti ja
kokemustietoa hyödyntäen. Henkilöstön kehittäminen suunnataan osaamis-
vaatimuksia vastaavasti.

Henkilöstön osaamista ylläpidetään ja kehitetään. Henkilöstöhallinto järjestää
yleistä keskitettyä henkilöstökoulutusta. Osastolla on puolestaan vastuu tar-
vittavan substanssikoulutuksen osalta.

Henkilöstön kehittämisessä ja koulutuksessa huomioidaan ja hyödynnetään
yksittäisten työntekijän kokemus. Työntekijän koulutustarve tarkistetaan vuo-
sittain käytävien tuloskeskustelujen yhteydessä. Työntekijä vastaa oman am-
mattitaitonsa ylläpitämisestä ja on myös aloitteellinen ammattitaitonsa kehittä-
misessä. Kehittämistoimenpiteiden vaikuttavuutta virkamies arvioi esimiehensä
kanssa. Arviointi tapahtuu kouluttautumisen jälkeen ja viimeistään seuraavan
tuloskeskustelun yhteydessä. Tehtäväkierrossa tai virkamiesvaihdossa olleen
virkamiehen kanssa esimies suunnittelee, miten hän voi hyödyntää oppimiaan
tietoja ja taitoja omassa työyhteisössään.

Henkilöstöpoliittisen ohjelman toteutumista seurataan ja arvioidaan mm. hen-
kilöstötilinpäätöksen, työilmapiirikartoituksen ja tasa-arvoselvitysten kautta
saatavan tiedon pohjalta osasto- ja yksikkökokouksissa, lääninhallituksen
johtoryhmässä ja yhteistyökomiteassa.