HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2002

JOHDANTO

NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET

I Määrä ja rakenne

Yhteenveto

II Työajan käyttö

Työajan käyttö toiminnoittain

III Työvoimakustannukset

Henkilöstön työvoimakustannukset (pääryhmittäin)

HENKILÖSTÖTARVE

HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN KEHITTÄMINEN

I Henkilöstön motivaatio ja työkunto

Työtyytyväisyysbarometri ja em. tulosteista keskeiset tulosteet

Sairauspoissaolot ja tapaturmapoissaolot

II Henkilöstöinvestoinnit

TUNNUSLUKUTAULUKKO

JOHDANTO

Henkilöstövoimavarojen hallintajärjestelmä ja siitä vuosittain tehtävä henkilöstötilinpäätös ei ole tiukkojen säännösten mukainen henkilöstöön sidottujen varojen, henkilöstökustannusten ja niillä saavutettujen tuottojen markkamääräinen kuvaus, vaan sen tulisi olla henkilöstöjohtamisen käytännön apuväline, joka samalla kuvaa henkilöstön määrää ja rakennetta sekä siihen liittyviä investointeja, henkilöstön kehittämistä, tilaa, tuotoksia ja arvoa.

Henkilöstötilinpäätöksen perustiedot koostuvat poikkileikkaus- ja aikasarjoja sisältävistä taulukoista ja kuvioista. Tavoitteena on, että aikasarjatiedot kerätään vähintään viideltä vuodelta. Tässä raportissa henkilöstön määrää ja laatua koskevat tiedot on esitetty kuudelta vuodelta eli nykyisen lääninhallituksen ajalta. Työajan käyttöä, työvoimakustannuksia, henkilöstötarvetta sekä henkilöstövoimavarojen kehittämistä ja ylläpitämistä koskevat tiedot ovat vuosien 1999-2002 poikkileikkaustietoja.

Henkilöstötilinpäätöksen hyväksikäyttö tapahtuu esim. seuraavasti:

- Henkilöstötilinpäätöksen tietojen avulla selvitetään henkilöstöön liittyvien asioiden nykytila ja kehityssuunta. Analyysissä käytetään apuna vastaavia vertailutietoja ja tunnuslukuja samantyyppisistä virastoista sekä esim. koko budjettivaltiolta.

- Analyysin pohjalta nostetaan esiin muutamia keskeisimpiä henkilöstöön liittyviä kehittämiskohteita, joille annetaan selkeät tavoitteet henkilöstötilinpäätöksen tunnuslukujen muodossa.

- Päätetään konkreettisista toimenpiteistä, joiden avulla tavoitteet pyritään saavuttamaan.

- Tulevilla henkilöstötilinpäätöksillä seurataan, onko tavoitteisiin päästy. Jos näin ei ole tapahtunut, toimenpiteitä tarkistetaan ja tehostetaan.

Tämä raportti on läänihallituksen neljäs henkilöstötilinpäätös.

NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET

Määrä ja rakenne

Yhteenveto

Henkilöstötilinpäätöksessä tiedot on ilmoitettu vuoden viimeisen päivän tilanteen mukaan. Henkilöstötilinpäätöksessä ei ole mukana työllistettyjä eikä harjoittelijoita. Henkilöstötilinpäätöstiedoissa verrataan 31.12.2002 tilannetta vuosien 1997-2001 vastaavan ajankohdan tietoihin tai erityisesti ensimmäisen henkilöstötilinpäätösvuoden tietoihin.

Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä 31.12.2002

- Kokoaikaisten määrä on laskenut 7 henkilöllä vuoden 1999 tilanteeseen verrattuna. Osa-aikaisten määrä on noussut kymmenellä henkilöllä. Osa-aikaisuuden taustalla ovat erilaiset osa-aikatyöjärjestelyt kuten osa-aikaeläkkeelle siirtymiset, sijaisuudet ja muut tilapäisjärjestelyt kuten osittaiset virkavapaudet mm. lapsen hoidon vuoksi.

- Koko henkilöstön määrä oli vuoden viimeisenä päivänä 354.

Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä 31.12.2002

- Määräaikaisiksi tai muutoin rajoitetuksi ajaksi on otettu henkilöitä, jos työn luonne, sijaisuus tai avoinna olevaan virkaan kuuluvien tehtävien hoidon väliaikainen järjestäminen sitä vaatii. Ns. osa-aikalisäsijaisuudet eivät ole mukana määräaikaistiedoissa, koska osa-aikalisäjärjestelyt eivät pääsääntöisesti vaikuta henkilötyövuosia lisäävästi tai vähentävästi.

- Vakinaisen henkilöstön määrä on laskenut 1999 tilanteeseen verrattuna viidellä henkilöllä.

- Vastaavasti määräaikaisen henkilöstön määrä on noussut 8 henkilöllä henkilöllä. Määräaikaisuudet perustuvat pääosin sijaisuuksiin. Puhtaasti sellaisia määräaikaisia, joilla ei ole taustavirkaa tai -tehtävää oli 15 henkilöä eli 42,9 prosenttia kaikista määräaikaisista ja 4,2 % koko henkilöstöstä.

Valtionhallinnossa vuonna 2002 ns. aitoja määräaikaisia, joilla ei ollut taustavirkaa tai -tehtävää ja jotka eivät olleet tukityöllistettyjä tai harjoittelijoita oli 19,4 prosenttia henkilöstöstä. (LSLH:ssa määräaikaisia kaikkiaan 4,2 prosenttia henkilöstöstä)

NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET

Määrä ja rakenne

Virka- ja työsopimussuhteisen henkilöstön määrä 31.12.

- Pääasiallisesti lääninhallituksen henkilöstö on jo tehtävien ja virkarakenteen johdosta virkasuhteista. Työsopimussuhteeseen on otettu lähinnä tietohallinnon tehtäviin sekä eräisiin projektitehtäviin ja erityisesti sellaisiin projektitehtäviin, joihin on saatu ulkopuolista rahoitusta. Nämä ns. ulkopuolisen rahoituksen kautta työsopimussuhteeseen otetut eivät ole mukana esitetyissä henkilötilinpäätöstiedoissa vaan ainoastaan lääninhallituksen momentille 260521 ja läänin poliisijohdon momentille kuuluvat.

Valtiolla virkasuhteisia vuonna 2002 oli 83,8 prosenttia ja työsopimussuhteisia 16,2 prosenttia. (LSLH:ssa virkasuhteisia 100 prosenttia)

Henkilöstön määrä sukupuolen mukaan 31.12.2002

- Henkilöstöstä miehiä on 31,6 ja naisia 68,4 prosenttia.

- Miesten määrä on 1999 tilanteeseen verrattuna vähentynyt viidellä henkilöllä ja naisten määrä on lisääntynyt kahdeksalla henkilöllä.

Valtionhallinnossa naisten osuus vuonna 2002 oli 58,3 ja miesten 41,7 prosenttia henkilöstöstä. (LSLH:ssa naisia 68,4 ja miehiä 31,6 prosenttia)

Työllisyyden hoitovaroin palkattu henkilöstö 1997 – 2002

- Työllisyyden hoitovaroin palkatun henkilöstön määrällä ei nykyisellään ole oleellista vaikutusta lääninhallituksen henkilöstöresurssitilanteeseen esim. vuonna 2002 koko Länsi-Suomen lääninhallituksessa oli työllistettyä 5,4 htv:n edestä.

- Länsi-Suomen lääninhallituksen ensimmäisenä toimintavuonna 1997 (ajalla 1.9.-31.12.1997) työllisyysvaroin palkattua henkilöstöä oli 9,0 henkilötyövuoden edestä, toisena toimintavuonna 1998 38,3 henkilötyövuoden edestä ja vuonna 1999 21,1 henkilötyövuotta eli %-muutos edelliseen vuoteen verrattuna oli -44,9 %. Vuonna 2002 työllisyysvaroin palkattua henkilöstöä oli vain 5,4 henkilötyövuotta.

NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET

Määrä ja rakenne

Määräaikaisen henkilöstön määrä 31.12.2002

- Määräaikaisen henkilöstön määrä on kääntynyt laskuun. Kokoaikaisen määräaikaisen henkilöstön osuus on laskenut huomattavasti ja osa-aikaisen henkilöstön osuus noussut yhdellä 2001 tilanteeseen verrattuna. Pitkään määräaikaisina hoidettujen virkojen vakinaistamiset ovat vaikuttaneet määräaikaisen henkilöstön määrään.

Henkilöstön ikärakenne 31.12.2002

- Henkilöstön keski-ikä on 48,8 vuotta (vrt. 31.12.2000 47,9 vuotta)

- 25 - 39 -vuotiaita on henkilöstöstä 11,5 prosenttia (” 16 prosenttia)

- 40 - 54 -vuotiaita on henkilöstöstä 61,6 prosenttia (” 57,3 prosenttia)

- 55 - 64-vuotiaita on henkilöstöstä on 26,9 prosenttia (”27,3 prosenttia)

Valtion henkilöstön keski-ikä vuonna 2002 oli 44,1 vuotta.

Valtiolla 45 vuoden iän saavuttaneiden henkilöiden %-osuus

henkilöstöstä vuoden 2002 lopussa oli 51,5 prosenttia

(LSLH:ssa 69 prosenttia).

NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET

Määrä ja rakenne

Henkilöstön keski-ikä henkilöstöryhmän, tehtävän luonteen ja sukupuolen mukaan 31.12.2002

- Vakinaisten, johtotason työtehtävissä olevien miesten keski-ikä on 55,4 ja naisten 54,6 vuotta

- Vakinaisten, asiantuntijatehtävissä olevien miesten keski-ikä on 51,5 ja naisten 48,9 vuotta

- Vakinaisten, toimeenpanevissa työtehtävissä olevien miesten keski-ikä on 49,4 ja naisten 47,9 vuotta

- Henkilöstöryhmien keski-ikätarkastelussa miehet ovat keskimääräisesti naisia vanhempia.

Henkilöstön keski-ikä koulutusasteen mukaan 31.12.2002

- Henkilöstön keski-ikä koulutusasteen mukaan vaihtelee ”viidenkympin” molemmilla puolilla. Koulutusasteissa 1 –2 ja 8 keski-ikä on yli 50 vuotta, kun taas koulutusasteissa 2-7 keski-ikä on alle 50 vuotta.

Koulutusasteet:

Alempi perusaste (1)

käsittää kansakoulun suoritukset

Ylempi perusaste (2)

koulutukseen sisältyvät peruskoulun suoritus sekä aikaisempi keskikoulun suoritus

Keskiaste (3)

koulutukseen luetaan ylioppilastutkinnot, 1-3-vuotiset ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot esim. merkantti

Alin korkea-aste (5)

koulutukseen luetaan mm. merkonomin, teknikon, agrologin ja sairaanhoitajan tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja

Alempi korkeakouluaste (6)

koulutukseen kuuluvat ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot sekä mm. insinööri

Ylempi korkeakouluaste (7)

koulutukseen kuuluvat ylemmät korkeakoulututkinnot (maisterintutkinnot) sekä myös lääkäreiden erikoistumistutkinnot

Tutkijakoulutusaste (8)

koulutuksen suorittaminen edellyttää itsenäisen ja julkaisukelpoisen tutkimustyön tai väitöskirjan tekemistä. Tutkinnot ovat tieteellisiä lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja

NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET

Määrä ja rakenne

Henkilöstön koulutusrakenne sukupuolen mukaan 31.12.2002

- Naisista 36,8 prosenttia on suorittanut alimman korkea-asteen, 12,8 prosenttia alemman korkeakouluasteen ja 26,4 prosenttia ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon ja 1,7 prosenttia tutkijakoulutusasteen (koulutustasoindeksi on 5.2)

- Miehistä 16,1 prosenttia on suorittanut alimman korkea-asteen, 17,9 prosenttia alemman korkeakouluasteen ja 50,9 prosenttia ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon ja 7,1 prosenttia tutkijakoulutusasteen (koulutustasoindeksi on 6.1)

Valtiolla koulutustasoindeksi on keskimäärin 5,1 (LSLH:ssa miesten

koulutustasoindeksi 6,1 ja naisten 5,2 ja kaikkien keskimäärin 5,4)

Henkilöstö henkilöstöryhmän ja sukupuolen mukaan 31.12.2002

Henkilöstöryhmiin kuuluvat:

- Johtotason työtehtäviä hoitavat:

maaherra, osastopäälliköt, sivistysneuvos, sosiaali- ja terveysosaston sosiaalineuvokset/lääninneuvos ja hallinto-osaston yksikköpäälliköt

- Asiantuntijatyötehtävät:

tarkastajat, esittelijät, suunnittelijat jne. työtehtävien laadun perusteella (pääsääntöisesti yli A16 palkkausluokkalaiset)

- Toimeenpanevat työtehtävät:

muut kuin edellä mainitut

%-jakauma henkilöstöryhmittäin tarkasteltuna

- Naisista on johtotason työtehtävissä 2,1 prosenttia, asiantuntijatyötehtävissä 43,1 prosenttia ja toimeenpanevissa työtehtävissä 51,7 prosenttia

- Miehistä on johtotason työtehtävissä 11,4 prosenttia, asiantuntijatyötehtävissä 80,7 prosenttia ja toimeenpanevissa työtehtävissä 7,9 prosenttia

Sukupuolen %-jakauma henkilöstöryhmittäin tarkasteltuna

- Johtotason työtehtävissä olevista on miehiä 72,2 prosenttia ja naisia 27,8 prosenttia

- Asiantuntijatyötehtävissä olevista on miehiä 45,3 prosenttia ja naisia 54,7 prosenttia

NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET

Määrä ja rakenne

- Toimeenpanevissa työtehtävissä olevista on miehiä 6,8 prosenttia ja naisia 93,2 prosenttia

Henkilöstön palvelusaika organisaatiossa 31.12.2002

- Henkilöstön keskimääräinen lääninhallituspalvelusaika on 16 vuotta

Valtiolla henkilöstö on työpaikkauskollista. Vuonna 2002 alle vuoden valtiolla palveluksessa olleita oli 5,2 prosenttia. Keskimääräinen työkokemus omassa organisaatiossa oli vuonna 2002 keskimäärin 10,6 vuotta. (LSLH:n palveluksessa alle vuoden olleita on 7,0 prosenttia ja yli 10 vuotta olleita 69,4 prosenttia henkilöstöstä)

Henkilötyövuosien määrä

Toimintakertomustietojen mukaan henkilötyövuositoteuma oli seuraavanlainen:

- 351,0 htv:tä vuonna 1997,

- 348,0 htv:tä vuonna 1998,

- 343,9 htv:tä vuonna 1999,

- 346,3 htv:tä vuonna 2000,

- 343,5 htv:tä vuonna 2001 ja

- 346,0 htv:tä vuonna 2002.

Liitteenä tunnuslukutaulukoissa on taulukko, josta ilmenee Länsi-Suomen lääninhallituksen henkilöstö osastoittain ja yksiköittäin. Edellä mainituissa henkilötyövuosilukujen lisäksi vuonna 2002 oli Eu ja teknisen tuen tehtävissä 6,8 htv ja ns. valtion aluehallinnon Young professionals -ohjelman (Vanuatu) kautta oli neljä henkilöä.

NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET

Työajankäyttö

II Työajan käyttö toiminnoittain

Vuosityöajan käyttö eri toiminnoittain kertoo, miten paljon henkilöstö on käyttänyt työaikaa varsinaisiin työtehtäviin ja muihin toimintoihin.

	1999	2000	2001	2002
Säännöllinen vuosityöaika (htp)	93 102	89 712	87 116	88 854
Ei tehty vuosityöaika
vuosiloma (a)	13 794	14 997	14 519	15 911
lapsen syntymä ja hoito	335	693	201	238
sairaus	3 713	3 035	2 727	4 334
ammattiyhdistystoiminta	31	45	45	58
virkistystoiminta (a)	254	252	260	320
koulutus (a)	782	1 068	1 050	1 000
muu	100	60	60	50
Yhteensä, htp	19 009	20 150	18 862	21 911
Tehty vuosityöaika (htp)	74 093	69 562	68 254	66 943

Tehdyn vuosityöajan osuus säännöllisestä vuosityöajasta on 76,5 prosenttia (v. 1999 78,5 prosenttia, v. 2000 78,7 ja v. 2001 78,4 prosenttia). Näin palvelun tuottamiseen, joka vaatii yhden henkilötyövuoden työpanoksen, tarvitaan 1,29 henkilöä (v. 2001 1,26 henkilöä).

Työajan käyttöön liittyviä muita tunnuslukuja on esitetty tunnuslukuyhteenvedossa.

NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET

Työvoimakustannukset

III Työvoimakustannukset

Työvoimakustannustiedot vuodelta 2002 koskevat koko kalenterivuonna työnantajalla aiheutuneita henkilöstön työvoimakustannuksia.

	1999	2000	2001	2002
Työvoimakustannukset, mk/€	76 721 499	66 360 814	68 462 992	13 311 404
Sosiaaliturvakustannukset, mk/€	16 735 495	12 791 142	17 378 978	2 614 960
Kokonaispalkkasumma, mk/€	59 986 004	53 569 672	51 084 014	10 696 444
Välilliset palkat
* lomaraha	2 756 777	2 618 093	3 187 159	530 374
* sairausajanpalkat	1 272 318	1 280 544	1 192 855	414 418
* lapsen syntymä ja hoito	51 106	51 752	162 186	31 545
* loma-ajan palkat	6 424 156	5 963 850	6 223 908	1 060 748
Yhteensä mk/€	10 504 357	9 914 239	10 766 108	2 037 085
Tehdyn työajan palkat, mk/€	49 481 647	43 655 433	40 317 906	8 659 359
Muut välilliset työvoimakustannukset
* henkilöstöruokailu		172 572	198 893	35 892
* matkat	2 310 000	2 530 240	2 622 656	451 885
* koulutus (a)	785 231	800 000	550 000	110 000
* terveyden- ja sairaanhoito	750 987	866 751	921 825	181 400
* virkistys	90 000	85 147	91 138	14 961
Yhteensä mk/€	3 936 218	4 454 710	4 384 512	794 138

Vuosien 1999-2001 tiedot ilmoitettu markkoina ja vuoden 2002 tiedot euroina.

Työvoimakustannuksiin liittyviä tunnuslukuja on esitetty tunnuslukuyhteen-

vedossa.

HENKILÖSTÖTARVE

Tärkeää henkilöstötilinpäätöksessä on henkilöstösuunnittelu, jossa otetaan huomioon eläkkeelle siirtyminen ja vaihtuvuus. Henkilöstötarpeen suunnittelussa otetaan huomioon se oikean henkilöstön määrän ja osaamisen yhdistelmä, jolla turvataan lääninhallituksen toiminta.

Henkilöstötarjonta

Vuosi	2003	2004	2005	2006	2007	2008 - 2012
Henkilömäärä	355	362	370	370	370	370
Eläkkeelle	6	11	10	11	11	73
Muu poistuma	5	5	5	5	5	5
Yhteensä	344	346	355	354	354	292
Henkilöstön kysyntä	355	362	370	370	370	370
Henkilöstön uuskysyntä	11	16	15	16	16	78

Henkilöstösuunnittelu edellyttää jatkossa henkilöstösuunnitteen laadintaa, jolla tuleva henkilöstötarve voidaan ammattiryhmittäin ja myös osastoittain arvioida.

Henkilöstön rekrytointitarpeella on merkitystä rekrytointikustannuksiin, perehdyttämiseen ja koulutukseen.

HENKILÖSTÖTARVE

Poistuma eläkkeelle henkilöstöryhmittäin ja osastoittain 2003 – 2007

Tehtävä	Johto	Asiantuntija	Toimeenpaneva	Yhteensä
Hallinto-osasto	-	3	9	12
Kilpailu- ja kuluttajaosasto	-	3	-	3
Liikenneosasto	-	4	-	4
Oikeushallinto-osasto	-	-	-	-
Pelastusosasto	1	3	-	4
Poliisiosasto	-	4	-	4
Sivistysosasto	-	10	2	12
Sosiaali- ja terveysosasto	1	6	2	9
Virastopäällikkö	1	-	-	1
Yhteensä	3	33	13	49

HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN KEHITTÄMINEN

Henkilöstön motivaatio ja työkunto

I Henkilöstön motivaatio ja työkunto

Henkilöstön työtyytyväisyys on pätevyyden ohella keskeinen tuloksenteon taustatekijä. Henkilöstön tyytyväisyys mm. johtamiseen, töiden sisältöön, haasteellisuuteen ja organisointiin, työyhteisön työilmapiiriin, henkilöstön kehittämiseen ja palkitsemiseen takaa lääninhallituksen toiminnan tuloksellisuuden ja myönteisen kehityksen tulevaisuudessa.

Tyytyväinen henkilöstö pitää huolta työssään tarvitsemansa pätevyyden kehittämisestä ja omaa halun ja valmiuden työtehtävissä tapahtuviin muutoksiin.

Työtyytyväisyysbarometrin tulokset ovat esitetty oheisessa tunnuslukuyhteenvedossa. Indeksiarvojen määräytyminen: 20 (tai 1) = huono, 40 (tai 2) = välttävä, 60 (tai 3) = tyydyttävä, 80 (tai 4) = hyvä ja 100 (tai 5) = erittäin hyvä. Kriittisenä arvona voidaan pitää indeksiarvoa 60 (tai 3) = tyydyttävä, jonka alle indeksi ei saisi mennä. Tavoitteena tulisi olla huomattavasti indeksiarvon ylittävät työtyytyväisyysindeksit. Valtiolla ollaan tyytyväisiä töiden sisältöön eli työt koetaan useimmiten haastaviksi. Sen sijaan erityisesti johtamiseen ja työyhteisön toimivuuteen sekä tiedottamiseen ja sisäiseen avoimuuteen liittyvissä asioissa on parantamisen varaa. Länsi-Suomen lääninhallituksen työtyytyväisyysbarometrin tulokset ovat samansuuntaiset kuten valtiolla yleensä.

Työtyytyväisyyttä selvitettäessä tulisi kiinnittää yhtäaikaisesti huomiota useampiin mittareihin kuten

- työtyytyväisyysbarometriin, sekä jäljessä käsiteltyihin

- sairauspoissaoloihin,

- työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisiin ja

- vaihtuvuuteen (v. 2002 siirtyi 7 henkilöä vanhuuseläkkeelle ja muun

työnantajan palvelukseen 3 henkilöä)

Länsi-Suomen lääninhallituksessa henkilöstön työkuntoa ei ole mitattu.

Sairauspoissaolotiedot ovat oheisessa taulukossa.

	Poissaolo-		Sairauspäiviä
	tapahtumia	lkm	pv/tapaus	pv/henkilö	pv/ht
1999	711	3 713	5,2	9,9	10,2
2000	573	3 035	5,3	8,5	8,8
2001	600	2 727	4,5	8,7	6,8
2002	632	4 334	6,7	12,2	12,5

Valtiolla vuonna 2002 sairauspoissaoloja oli henkilötyövuotta kohti 8,8 työpäivää ja sairauspoissaolopäivien kesto oli keskimäärin 4,9 työpäivää.

HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN KEHITTÄMINEN

Henkilöstön motivaatio ja työkunto

Kestojakautuma

Sairauden kesto	Tapauksia				%-jakauma
	1999	2000	2001	2002	1999	2000	2001	2002
1	266	233	262	254	37,4	0,4	43,7	40,2
2-3	244	211	202	228	34,3	36,8	33,7	36,1
4-10	113	73	84	77	15,9	12,7	14,0	12,2
11-60	84	46	48	65	11,8	8,0	8,0	10,3
61-90	2	2	2		0,3	0,3	0,3	0,0
91-180	1	6	1	4	0,1	1,0	0,2	0,6
181-	1	2	1	4	0,1	0,3	0,2	0,6
Yhteensä	711	573	600	632	100,0	100,0	100,0	100,0

Poissaolopäivät 1-3
Vuosi	Tapauksia	Päiviä	Tapaus %	Pv %
1999	510	820	71,7	22
2000	444	733	77,5	20,9
2001	464	732	77,3	26,8
2002	482	776	76,3	17,9

HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN KEHITTÄMINEN

Henkilöstöinvestoinnit

II Henkilöstöinvestoinnit

Työtyytyväisyyteen ja työkunnon edistämiseen ja ylläpitoon sekä koulutukseen kohdistetut panostukset ovat ongelmallisin ja puutteellisin henkilöstötietojärjestelmien tiedoista.

Työtyytyväisyyteen liittyviä investointeja ovat mm. työyhteisön tilaan ja tehtävien organisointiin liittyvät investoinnit.

Työkuntoon liittyviä investointeja ovat mm. henkilöstön kunnon hoitoon, tiloihin ja välineisiin kohdistuvat investoinnit sekä vapaa-ajan liikuntatoiminnan avustukset.

Virkistys- ja liikuntatoimintaan kohdistuneita kustannuksia oli 14.961 € (v.2001 170 849 mk).

Henkilöstön hyvinvointiin tehdyt panostukset on esitetty alla, jonka lisäksi työterveyshuollon kustannukset on esitetty tunnuslukuyhteenvedossa.

Hyvinvointi

	1999	2000	2001	2002
Raportti läänintyöterveyshuolto	750 987	832 123
Korvausluokat I ja II	639 555	736 623	819 461	156 956
Silmälasit	69 620	95 500	73 325	13 427
	709 175	832 123	892 786	170 383
Tyky	41 811	34 628	79 531	9 790
Virkku	90 000	85 147	91 318	14 961
Yhteensä	131 811	119 775	170 849	24 751

TUNNUSLUKUTAULUKKO

Työilmapiiribarometri 2002

Työtyytyväisyysbarometrin indeksiarvot 1998 - 2002
OSASTOT	Indeksi					2002
	1998	1999	2000	2001	2002	LSLH	Valtio
Työn sisältö	67,8	69,4	70,9	70,8	71,7	71,7	74
Johtaminen	54,5	56,7	57,5	56,0	57,7	57,7	62
Työyhteisön toimivuus ja kehittymisen tuki	57,8	60,5	60,8	64,2	64,2	64,2	65
Muut organisaatioon liittyvät asiat	59,8	63,6	64,6	56,2	60,0	60,0	66
Muut organisaatioon liittyvät asiat				64,9	65,6	65,6	64
Keskiarvo	60,0	62,5	63,3	63,9	64,7	64,7	68
HALUKKUUS TYÖPAIKAN VAIHTOON	Indeksi
	1998	1999	2000	2001	2002
Osastojen henkilöstö	47,7	43,7	34,5	33,3	30,2
Tampereen henkilöstö	35,7	34,4	22,0	37	45,5
Turun henkilöstö	50,8	44,1	33,7	34,4	31,6
Vaasan henkilöstö	51,4	48,0	37,7	41,4	22,3
Jyväskylän henkilöstö	39,1	38,2	37,2	20	28,9
HALUKKUUS TYÖPAIKAN VAIHTOON	Indeksi
	1998	1999	2000	2001	2002
Miehet	51,2	49,3	31,5	27,8	25,4
Naiset	46,2	40,6	36,0	35,8	32

Työterveyshuollon kustannukset 2002

KORVAUSLUOKKA I
TYÖNANTAJALLE TILIKAUDEN AIKANA AIHEUTUNEET TYÖTERVEYSHUOLLON KUSTANNUKSET
PÄÄASIALLINEN PALVELUJEN TUOTTAJA Medivire Työterveyspalvelut Oy
VOIMAVARAT		Turku		Pori		Jyväskylä		Tampere		Vaasa		Kustannukset yht. €
		Työpaikka-selvitykset	Terveyden-huollon muut palvelut	Työpaikka-selvitykset	Terveyden-huollon muut palvelut	Työpaikka-selvitykset	Terveyden-huollon muut palvelut	Työpaikka-selvitykset	Terveyden-huollon muut palvelut	Työpaikka-selvitykset	Terveyden-huollon muut palvelut	Työpaikka-selvitykset	Terveyden-huollon muut palvelut
Ammattihenkilöt	¤ Lääkärit	971,28	8 392,07	0,00	166,08	0,00	1 117,35	0,00	584,44	0,00	2 224,45	971,28	12 484,39
	¤ Terveydenhoitajat	44,50	7 507,09	0,00	0,00	44,50	1 502,18	111,25	1 110,65	0,00	2 582,86	200,25	12 702,78
Asiantuntijat	¤ Fysioterapeutit	322,65	2 676,23	0,00	0,00	189,13	940,65	100,13	3 888,24	1 034,65	2 357,48	1 646,56	9 862,60
	¤ Psykologit	66,23	7 306,94	0,00	765,36	353,20	2 273,75	0,00	353,21	0,00	2 251,72	419,43	12 950,98
	¤ Erikoislääkärit	0,00	855,05	0,00	0,00	0,00	0,00	0,00	69,25	0,00	199,00	0,00	1 123,30
	¤ Muut asiantuntijat	0,00	17,00	0,00	0,00	0,00	0,00	0,00	0,00	0,00	0,00	0,00	17,00
Tutkimukset	¤ Laboratorio		2 481,90	0,00	0,00	0,00	668,61	0,00	52,20	0,00	479,65	0,00	3 682,36
	¤ Radiologia		338,85	0,00	0,00	0,00	0,00	0,00	0,00	0,00	0,00	0,00	338,85
Muut voimavarat	¤ Muut käyttökustannukset	0,00	3 132,00	0,00	96,75	0,00	1 410,60	22,00	761,13	3,42	1 801,30	25,42	7 201,78
	Yhteensä, €	1 404,66	32 707,13	0,00	1 028,19	586,83	7 913,14	233,38	6 819,12	1 038,07	11 896,46	3 262,94	60 364,04

	Länsi-Suomen lääninhallitus
	1.1.-31.12.2002
	KORVAUSLUOKKA II
TYÖNANTAJALLE TILIKAUDEN AIKANA AIHEUTUNEET SAIRAANHOIDON JA MUUN TYÖTERVEYSHUOLLON KUSTANNUKSET
	PÄÄASIALLINEN PALVELUJEN TUOTTAJA Medivire Työterveyspalvelut Oy										Erillispalvelut
	VOIMAVARAT		Turku	Pori	Jyväskylä	Tampere	Vaasa	Kustannukset yht. €	Turku	Pori	Jyväskylä	Tampere	Vaasa	Kustannuk-set yht. mk
	Ammattihenkilöt	¤ Lääkärit	20 495,45	165,10	7 275,50	3 570,25	8 103,58	39 609,88						79 219,76
		¤ Terveydenhoitajat	2 137,25	54,55	1 484,08	200,95	3 771,30	7 648,13						15 296,26
	Asiantuntijat	¤ Fysioterapeutit	726,60	363,30	0,00	0,00	242,20	1 332,10						2 664,20
		¤ Psykologit	0,00	0,00	0,00	0,00	0,00	0,00
		¤ Erikoislääkärit	6 335,20	0,00	916,10	1 121,76	1 406,45	9 779,51						19 559,02
	Tutkimukset	¤ Laboratorio	12 520,90	58,90	5 519,65	2 688,65	4 384,00	25 172,10						50 344,20
		¤ Radiologia	5 686,17	0,00	1 508,75	1 082,00	1 402,55	9 679,47						19 358,94
	Muut voimavarat	¤ Muut käyttö-kustannukset	5,90	0,00	59,00	22,25	20,25	107,40						214,80
		Yhteensä, €	47 907,47	641,85	16 763,08	8 685,86	19 330,33	93 328,59						########

Länsi-Suomen lääninhallitus
1.1.-31.12.2002
SAIRAANHOIDON KUSTANNUKSIA VASTAAVA TOIMINTA
VOIMAVARAT		Käynnit vastaanotolla (kpl)
		Turku	Pori	Jyväskylä	Tampere	Vaasa	Yhteensä (kpl)
Ammattihenkilöt	¤ Lääkärit	438	2	153	82	159	834
	¤ Terveydenhoitajat	77	2	36	9	153	277
Asiantuntijat	¤ Fysioterapeutit	12	6	0	0	1	19
	¤ Psykologit	0	0	0	0	0	0
	¤ Erikoislääkärit	73	0	7	17	18	115
Tutkimukset				Tutkimukset (kpl)
	¤ Laboratorio	456	1	260	105	189	1011
	¤ Radiologia	69	0	18	13	16	116
TYÖTERVEYSHUOLLON KUSTANNUKSET
YKSIKKÖ						Yhteensä
		Korvausluokka I		Korvausluokka II		KL I ja KL II
Turku (166)			34 111,79		47 907,47		82 019,26
Pori (5)			1 028,19		641,85		1 670,04
Jyväskylä (64)			8 499,97		16 763,08		25 263,05
Tampere (36)			7 052,50		8 685,86		15 738,36
Vaasa (83)			12 934,53		19 330,33		32 264,86
Yhteensä			63 626,98		93 328,59		156 955,57
Työterveyshuollon kustannusten toteuma vuodelta
Työterveyshuolto/Medivire Oy
Muut palvelut ml.silmälasit
Yhteensä (€/henkilö)
Henkilöstöpalvelujen toteuma vuodelta
Keskitetty henkilöstökoulutus
Työterveyshuolto
(Tykytoiminta)
Virkistystoiminta
Henkilöstöruokailun tilakorvaus
Yhteensä (€/henkilö)

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2002

Valtiovarainministeriö		Palautus
Henkilöstöosasto		10.4.2003
HTP:n seuranta- ja jatkokehittämishanke
17.3.2003
HTP:n tunnusluvut vuodelta 2002
Henkilöstön lukumäärä- ja rakennetiedot annetaan vuoden 2002 lopun poikkileikkaustilanteesta tai lähinnä vuoden
2002 loppua olevalta ajankohdalta, jolta tiedot ovat saatavissa. Muut tiedot, ml. henkilötyövuosi, koskevat koko
vuotta 2002.
Sellaisten tunnuslukujen kohdat, joihin ette pysty antamaan tietoa, jätetään aina tyhjiksi.
Mikäli tunnusluvusta on arvo, mutta se on 0, merkitään lomakkeelle aina myös 0.
Esim. jos ei ole yhtään määräaikaista, kohtiin 14 ja 15 merkitään 0. Samoin menetellään muiden
tunnuslukujen (mm. 9-12, 16, 72-75.1, 83-87, 89) kohdalla, jos arvo on nolla.
Tunnusluvut annetaan 1-desimaalin tarkkuudella, mikäli tunnusluku ei ole kokonaisluku. Tunnusluku 27 ilmoitetaan
poikkeavasti 2-desimaalilla.
Vastatkaa tiedustelun lopussa olevaan lisätietokohtaan, jos antamanne tunnusluvut koskevat laajempaa virasto-
kokonaisuutta kuin omaa virastoanne. Luetelkaa tällöin virastoyksiköt, joita ilmoittamanne tunnusluvut koskevat.
Tunnuslukujen yksityiskohtaisemmat täyttöohjeet ovat liitteenä.
Tietojen käsitteet on määritelty tarkkaan henkilöstötilinpäätöksen käsikirjassa (Valtiovarainministeriö,
Valtion työmarkkinalaitos: Henkilöstövoimavarojen hallintajärjestelmä - Henkilöstötilinpäätös,
Käsikirja valtion organisaatioille, Valtion työmarkkinalaitoksen julkaisuja 3/2001, Edita 2001)
1	Organisaatio: LÄNSI-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS
T1.	Nykyiset henkilöstöpanokset
Henkilöstömäärä vuonna 2002		Tunnusluku
2	Henkilöstön lukumäärä vuoden 2002 lopussa	354
3	Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden 2001 lopusta	-1,4
4	Henkilötyövuosien määrä vuonna 2002	346
5	Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta 2001	0,7
Henkilöstörakenne vuoden 2002 lopussa		Tunnusluku
6	Johtoon kuuluvien henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden 2002 lopussa	5,1
7	Muiden esimiesasemassa olevien henkilöiden %-osuus henkilöstöstä 2002 lopussa
8	Asiantuntijatehtävissä toimivien henkilöiden %-osuus henkilöstöstä v. 2002 lopussa	57,3
9	Kansainvälisissä tehtävissä toimivien %-osuus henkilöstöstä v. 2002 lopussa
10	Naisten %-osuus johdosta vuoden 2002 lopussa	27,8
11	Naisten %-osuus muista esimiehistä vuoden 2002 lopussa
12	Naisten %-osuus asiantuntijatehtävissä toimivista vuoden 2002 lopussa	54,7
13	Kokoaikaisten henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden 2002 lopussa	90,7
14	Määräaikaisten, joilla ei ole organisaatiossa taustavirkaa tai -tehtävää,
	%-osuus henkilöstöstä vuoden 2002 lopussa (määräaikaiset ilman tukityöllistettyjä)	4,2
15	Kaikkien määräaikaisissa viroissa tai tehtävissä toimivien (ml. henkilöt, joilla
	on taustavirka tai -tehtävä ja tukityöllistetyt) %-osuus henkilöstöstä v. 2002 lopussa	9,9
16	Tukityöllistettyjen %-osuus henkilöstöstä vuoden 2002 lopussa	1,5
17	Virkasuhteisten %-osuus henkilöstöstä vuoden 2002 lopussa	100
18	Miesten %-osuus henkilöstöstä vuoden 2002 lopussa	32
19	Naisten %-osuus henkilöstöstä vuoden 2002 lopussa	68
20	Keski-ikä vuoden 2002 lopussa, vuotta	48,8
21	45 vuoden ikäisten ja vanhempien %-osuus henkilöstöstä vuoden 2002 lopussa	69
22	Koulutustasoindeksi vuoden 2002 lopussa	5,4
23	Korkeakoulu- ja yliopistotason tutkinnon suorittaneiden %-osuus
	henkilöstöstä vuoden 2002 lopussa	52
24	Ylemmän korkeakoulu- ja yliopistotason tutkinnon suorittaneiden %-osuus
	henkilöstöstä vuoden 2002 lopussa	37,6
25	Tutkijakoulutuksen (lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon) suorittaneiden
	%-osuus henkilöstöstä vuoden 2002 lopussa	3,4
Työajan käyttö vuonna 2002 (lasketaan työpäivien tai -tuntien perusteella)		Tunnusluku
26	Tehdyn vuosityöajan %-osuus säännöllisestä vuosityöajasta
27	Säännöllinen vuosityöaika / tehty vuosityöaika
28	Henkilöstökoulutukseen käytetyn työajan %-osuus säännöllisestä vuosityöajasta
29	Vuosiloma-ajan %-osuus säännöllisestä vuosityöajasta
30	Sairauspoissaoloajan %-osuus säännöllisestä vuosityöajasta
31	Tapaturmapoissaoloajan %-osuus säännöllisestä vuosityöajasta
32	Rahana korvatun ylityöajan %-osuus säännöllisestä vuosityöajasta
33	Muun kuin rahana tai ylityövapaana korvatun säännöllisen työajan ylittävän ylimääräisen
	työajan %-osuus säännöllisestä vuosityöajasta
Työvoimakustannukset v. 2002 (tunnusluvut lasketaan euromääräisistä vuosikustannuksista)		Tunnusluku
34	Kokonaistyövoimakustannusten %-muutos edellisestä vuodesta 2001 käyvin hinnoin
35	Kokonaistyövoimakustannusten %-muutos edellisestä vuodesta 2001 vuoden 2002-hinnoin
36	Välillisten työvoimakustannusten %-osuus tehdyn työajan palkoista
37	Kokonaistyövoimakustannusten %-osuus palkkasummasta
38	Tehdyn työajan palkkojen %-osuus työvoimakustannuksista
39	Välillisten työvoimakustannusten %-osuus työvoimakustannuksista
40	Välillisten palkkojen %-osuus työvoimakustannuksista
41	Sosiaaliturvakustannusten %-osuus työvoimakustannuksista
42	Muiden välillisten työvoimakustannusten %-osuus työvoimakustannuksista
43	Ostettujen henkilöstöpanosten (ulkoistettujen henkilöstöpalvelujen ja muiden henkilös-
	töpalvelujen ml. konsulttipalvelut) kustannusten %-osuus työvoimakustannuksista
T2.	Henkilöstötarve
Henkilöstön kysyntä ja tarjonta		Tunnusluku
44	Henkilöstön kysyntä (uusien tai korvaavien henkilöiden rekrytointitarve) yhteensä
	vuosina 2003-2007, %-osuus vuoden 2002 lopun henkilöstöstä	20,6
45	Ylemmän korkeakoulu- ja yliopistotason tutkinnon suorittaneiden henkilöiden kysyntä
	vuosina 2003-2007, %-osuus vuoden 2002 lopun henkilöstöstä	9,9
T3.	Henkilöstön motivaatio, osaaminen ja työkunto
T3.1.	Työtyytyväisyys
Työtyytyväisyys (työtyytyväisyysbarometri) vuonna 2002		Tunnusluku
46	Työtyytyväisyysindeksi yhteensä, indeksi, v. 2002 (indeksiarvot kohdissa 46-51:
	1=huono (erittäin tyytymätön), 2=välttävä (tyytymätön), 3=tyydyttävä (melko tyytyväinen),
	4=hyvä (tyytyväinen), 5=erittäin hyvä (erittäin tyytyväinen), ks. ohje	3,2
47	Tyytyväisyys työn sisältöön (indeksi)	3,6
48	Tyytyväisyys johtamiseen (indeksi)	2,9
49	Tyytyväisyys työyhteisön toimivuuteen (indeksi)	3,2
50	Työtyytyväisyys kehittymisen tukeen (indeksi)	3,2
51	Tyytyväisyys organisaation muihin asioihin (sis.avoimuus/tiedotus) (indeksi)	3
Sairastavuus ja tapaturmat vuonna 2002		Tunnusluku
52	Sairauspoissaolot, työpäivää/henkilötyövuosi	12,5
53	Sairauspoissaolojen pituus, työpäivää/tapaus	6,7
54	Tapaturmapoissaolot, työpäivää/henkilötyövuosi	0,5
55	Tapaturmapoissaolojen pituus, työpäivää/tapaus	21,8
Sairaustapausten yleisyys vuonna 2002		Tunnusluku
56	1-3 sairauspäivän tapausten osuus kaikista sairaustapauksista	76,3
57	Terveysprosentti, ilman sairauspoissaoloja olleiden henkilöiden lukumäärän %-osuus sen
	henkilöstön, joka on mukana terveysprosentin laskennassa, kokonaislukumäärästä
58	Sairauksista johtuvien työterveyshuollossa käyntien lukumäärä/henkilötyövuosi
Vaihtuvuus vuonna 2002, ks. ohje		Tunnusluku
59	Lähtövaihtuvuus, toisen työnantajan palvelukseen vuonna 2002 siirtyneiden
	henkilöiden lukumäärän %-osuus edellisen vuoden 2001 lopun henkilöstöstä	0,8
60	Sisäinen vaihtuvuus, oman organisaation sisällä tehtäviä vaihtaneiden
	henkilöiden lukumäärän %-osuus edellisen vuoden 2001 lopun henkilöstöstä	0,3
61	Eläkkeelle siirtyneiden henkilöiden lukumäärän (kaikki eläkelajit) %-osuus
	edellisen vuoden 2001 lopun henkilöstöstä	1,9
62	Luonnollinen poistuma eli toisen työnantajan palvelukseen ja eläkkeelle siirtyneiden
	ja kuolleiden henkilöiden lukumäärän %-osuus edellisen vuoden 2001 lopun henkilöstöstä	3
63	Kokonaispoistuma, kaikkien organisaation palveluksesta eronneiden tai palkattomalle
	virkavapaalle siirtyneiden yhteismäärän %-osuus edellisen vuoden 2001 lopun henkilöstöstä	6
64	Tulovaihtuvuus, palvelukseen otettujen uusien henkilöiden ja palkattomalta virkava-paalta
	palanneiden henkilöiden lukumäärän %-osuus edellisen vuoden 2001 lopun henkilöstöstä	7
65	Alle vuoden palveluksessa olleen vakinaisen henkilöstön %-osuus
	vakinaisesta henkilöstöstä vuoden 2002 lopussa	3,8
66	Keskimääräinen työkokemus omassa organisaatiossa vuoden 2002 lopussa, vuotta	16
67	Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2002, vuotta	63
Työkyvyttömyyseläköityminen vuonna 2002		Tunnusluku
68	Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden henkilöiden lukumäärän %-osuus
	edellisen vuoden 2001 lopun henkilöstöstä
T3.2	Pätevyys
Pätevyys ja sen kehittäminen vuonna 2002		Tunnusluku
69	Koulutuksen laajuus, henkilöstökoulutusta saaneiden henkilöiden lukumäärän %-osuus
	vuoden 2002 lopun henkilöstöstä (Huom!. on useimmiten lähempänä 100 % kuin 50 %)
70	Koulutuksen pituus, työpäivää/koulutettu
71	Koulutuspanostus, työpäivää/henkilötyövuosi
72	Kehityskeskusteluja käyneiden henkilöiden %-osuus henkilöstöstä (ilmoitetaan
	vain, jos asiasta on käytettävissä henkilöstön näkemykseen perustuva tieto)
73	Henkilöiden, joille on asetettu kirjalliset tulostavoitteet, %-osuus henkilöstöstä
74	Henkilöiden, joille on tehty osaamiskartoitus, %-osuus henkilöstöstä
75	Henkilöiden, joille on tehty kirjallinen kehittämissuuunnitelma %-osuus henkilöstöstä
75.1	Niiden johto- ja esimiestehtävissä toimien %-osuus henkilöstöstä, joille on järjes-
	tetty ikäjohtamiseen liittyvää koulurtusta
T4.	Henkilöstöinvestoinnit vuonna 2002
Työtyytyväisyyden edistäminen ja ylläpito		Tunnusluku
76	Virkistystoimintaan liittyvät investoinnit, euroa/henkilötyövuosi	43,2
77	Työyhteisön kehittämiseen liittyvät investoinnit, euroa/henkilötyövuosi
Työkunnon edistäminen ja ylläpito		Tunnusluku
78	Liikunnalliseen aktivointiin liittyvät kustannukset, euroa/henkilötyövuosi
78.1	Muut työkunnon ylläpitoon ja parantamiseen liittyvät kustannukset, euroa/henkilötyövuosi	28,3
Koulutus- ja muu osaamisen kehittäminen		Tunnusluku
79	Koulutuskustannukset (henkilöstökoulutuksen ajan palkat ja muut
	koulutuskustannukset), euroa/henkilötyövuosi
80	Em. koulutuskustannusten %-osuus työvoimakustannuksista
Työterveydenhoito		Tunnusluku
81	Ennalta ehkäisevään työterveyshoitoon liittyvät työterveyspalvelun kustannukset
	bruttona, euroa/henkilötyövuosi	150
82	Sairaudenhoitoon liittyvät työterveyspalvelujen kustannukset bruttona,
	euroa/henkilötyövuosi	270
T5.	Kannustava palkinta vuonna 2002
		Tunnusluku
83	Kannustavien palkkausjärjestelmien piirissä olevien %-osuus henkilöstöstä
84	Henkilöiden, joilla työn vaativuus on arvioitu, %-osuus henkilöstöstä
85	Henkilöiden, joilla henkilökohtainen työtulos ja ammatinhallinta on arvioitu,
	%-osuus henkilöstöstä
86	Henkilöiden, jotka ovat saaneet vuonna 2002 henkilökohtaisen palkankorotuksen töiden
	vaativuuden tai vaativuusluokan noston seurauksena, %-osuus henkilöstöstä
87	Henkilöiden, jotka ovat saaneet vuonna 2002 henkilökohtaisen palkankorotuksen
	henkilökohtaisen työtuloksen, ammatinhallinnan ja muiden henkilökohtaisten ominai-
	suuksien perusteella, %-osuus henkilöstöstä
88	Kohdissa 86 ja 87 ilmoitettujen henkilökohtaisen palkankorotuksen saaneiden palkankoro-
	tusten yhteismäärän (euroa) %-osuus ko. henkilöiden palkkasummasta vuonna 2002
89	Ryhmäkohtaista tulospalkkiopalkkaa saaneiden %-osuus v. 2002 lopun henkilöstöstä
90	Maksettujen ryhmäkohtaisten tulospalkkioiden (euroa) %-osuus vuonna 2002
	organisaation palkkasummasta
91	Ryhmäkohtaisen tulospalkkiopalkan keskimääräinen suuruus vuonna 2002, euroa/saaja
92	Ylityökorvausten %-osuus organisaation palkkasummasta vuonna 2002
T6.	Tulokset
Taloudelliset ja muut toiminnan tunnusluvut vuonna 2002		Tunnusluku
93	Liikevaihto/henkilötyövuosi vuonna 2002, euroa
94	Talousarvion toimintamenot/henkilötyövuosi vuonna 2002, euroa
95	Liikevaihto/työvoimakustannukset, %-osuus vuonna 2002
96	Talousarvion toimintamenot/työvoimakustannukset, %-osuus vuonna 2002
97	Henkilötyövuoden hinta vuonna 2002 (työvoimakustannukset euroa/henkilötyövuosi)	38470
Asiakastyytyväisyys vuonna 2002		Tunnusluku
98	Organisaation ulkoisten asiakkaiden, joiden asiakastyytyväisyyttä seurataan systemaat-
	tisesti %-osuus ulkoisten asiakkaiden kokonaislukumäärästä vuonna 2002
99	Asiakastyytyväisyysindeksi yhteensä, indeksi, v. 2002 (indeksiarvot:
	1=huono, 2=välttävä, 3=tyydyttävä, 4=hyvä, 5=erittäin hyvä), ks. ohje
Vastaajan nimi ja puhelinnro:
Lisätietoja (kohdassa luetellaan ne virastoyksiköt, joita antamanne tunnusluvut koskevat, jos antamanne
tunnusluvut koskevat laajempaa virastokokonaisuutta kuin omaa virastoanne):

Länsi-Suomen lääninhallituksen henkilöstö osastoittain ja yksiköittäin 31.12.

OSASTO	TURKU		PORI		VAASA		JYVÄSKYLÄ		TAMPERE		Henkilöt	Henkilöt	Budj.	Htv-toteuma	Htv-toteuma	Htv-toteuma	Htv-toteuma	Htv-toteuma
V= vakituinen M= määräaikainen	V	M	V	M	V	M	V	M	V	M	31.12.2002	31.12.2001	2002	2002		1998	2001	2000
Virastopäällikkö	1										1	1	1	1,0	1,0	1,0	1,0	1,0
Sisäinen tarkastus	1										1	1	1	1,5	1,0	0,3	1,0	1,0
Tiedotuspäällikkö									1		1	1	1	0,6			0,8
Sosiaali- ja terveysosasto	28		2		21	1	17	1	13		83	83	82+1	83,0	77,8	75,2	81,5	78,7
Sivistysosasto	26	3	2		21	1	19		11		83	82	81+6	83,0	78,0	75,7	77,9	77,7
* Suomenkielinen	16	3			11	1	14		9		54	52
* Ruotsinkielinen	4				5						9	9
* Liikuntatoimi	1				2		1				4	4
* Nuorisotoimi	2				1		2				5	5
* Taidetoimikunnat	3		2		2		2		2		11	12
Kilpailu- ja kuluttajaosasto	10		1		2		2		2	1	18	20	18	17,5	16,4	18,0	17,8	17,3
Liikenneosasto	11				7		6		4		28	28	28	27,5	25,6	26,3	27,9	25,7	27
Pelastusosasto	9				2		2		1		14	14	14	13,6	13,4	13,5	13,7	13,7
Oikeushallinto-osasto	6	1			3						10	11	10	10,1	11,0	11,0	10,1	10,0
Hallinto-osasto	43	5			24	1	17		2	1	93	90	92+0,5	87,7	94,6	99,0	91,3	95,4
* Johdon tukitoiminnot	6	1									7	6
* Asiakaspalveluyksikkö	10				10		3		2	1	26	25
* Henkilöstö- ja yleishallintoyksikkö	3				3		1				7	8
* Taloushallintoyksikkö	20	3			10	1	11				45	43
*Tietohallintoyksikkö	4	1			1		2				8	8
Henkilöt	135	9	5	0	80	3	63	1	34	2	332	331	*)
Yhteensä (mom. 260521)	144		5		83		64		36		332	331	328+7,5	325,5	318,8	320,0	323,0	320,5
Poliisiosasto (mom. 267521)	19	3									22	20	22,1	20,5	25,1	28,0	20,5	25,8
Yht.	154	12	5	0	80	3	63	1	34	2	354
Yhteensä	166		5		83		64		36		354	351	350,1+7,5	346,0	343,9	348,0	343,5	346,3
Eu/tekn.tuki														6,8			5,7
Työllisyysvaroin palkatut (mom. 340602)														5,4	21,1	38,3	6,5	5,8
YHTEENSÄ														358,2	365,0	386,3	355,7	352,1
												*) V. 2002 Vanuatu-ohjelmassa 3 + 1 henkilöä.