HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2003
JOHDANTO
NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET
Taulukot
Liite 1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä 31.12.
Liite 2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä 31.12.
Liite 3 Virka- ja työsopimussuhteisen henkilöstön määrä 31.12.
Liite 4 Henkilöstön määrä sukupuolen mukaan 31.12.
Liite 5 Työllisyyden hoitovaroin palkatun henkilöstön määrä 1997-2003
Liite 6 Määräaikaisen henkilöstön määrä 31.12.
Liite 7 Henkilöstön ikärakenne 31.12.
Liite 8 Henkilöstön keski-ikä koulutusasteen mukaan 31.12.2003
Liite 9 Henkilöstön keski-ikä henkilöstöryhmän, tehtävän luonteen ja
sukupuolen mukaan 31.12.2003
Liite 10 Henkilöstön koulutusrakenne sukupuolen mukaan 31.12.2003
Liite 11 Henkilöstö henkilöstöryhmän ja sukupuolen mukaan 31.12.2003
Liite 12 Henkilöstön palvelusaika organisaatiossa 31.12.
Liite 13 Henkilötyövuosien määrä
Työajan käyttö toiminnoittain
HENKILÖSTÖTARVE
HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN KEHITTÄMINEN
I Henkilöstön motivaatio ja työkunto
Työtyytyväisyysbarometri ja em. tulosteista keskeiset tulosteet
Sairauspoissaolot ja tapaturmapoissaolot
TUNNUSLUKUTAULUKKO
JOHDANTO
Henkilöstövoimavarojen hallintajärjestelmä ja siitä vuosittain tehtävä henkilöstötilinpäätös ei ole tiukkojen säännösten mukainen henkilöstöön sidottujen varojen, henkilöstökustannusten ja niillä saavutettujen tuottojen markkamääräinen kuvaus, vaan sen tulisi olla henkilöstöjohtamisen käytännön apuväline, joka samalla kuvaa henkilöstön määrää ja rakennetta sekä siihen liittyviä investointeja, henkilöstön kehittämistä, tilaa, tuotoksia ja arvoa.
Henkilöstötilinpäätöksen perustiedot koostuvat poikkileikkaus- ja aikasarjoja sisältävistä taulukoista ja kuvioista. Tavoitteena on, että aikasarjatiedot kerätään vähintään viideltä vuodelta. Tässä raportissa henkilöstön määrää ja laatua koskevat tiedot on esitetty seitsemältä vuodelta eli nykyisen lääninhallituksen ajalta. Työajan käyttöä, työvoimakustannuksia, henkilöstötarvetta sekä henkilöstövoimavarojen kehittämistä ja ylläpitämistä koskevat tiedot ovat vuosien 1999-2003 poikkileikkaustietoja.
Henkilöstötilinpäätöksen hyväksikäyttö tapahtuu esim. seuraavasti:
- Henkilöstötilinpäätöksen tietojen avulla selvitetään henkilöstöön liittyvien asioiden nykytila ja kehityssuunta. Analyysissä käytetään apuna vastaavia vertailutietoja ja tunnuslukuja samantyyppisistä virastoista sekä esim. koko budjettivaltiolta.
- Analyysin pohjalta nostetaan esiin muutamia keskeisimpiä henkilöstöön liittyviä kehittämiskohteita, joille annetaan selkeät tavoitteet henkilöstötilinpäätöksen tunnuslukujen muodossa.
- Päätetään konkreettisista toimenpiteistä, joiden avulla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
- Tulevilla henkilöstötilinpäätöksillä seurataan, onko tavoitteisiin päästy. Jos näin ei ole tapahtunut, toimenpiteitä tarkistetaan ja tehostetaan.
Tämä raportti on läänihallituksen viides henkilöstötilinpäätös.
NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET
Määrä ja rakenne
Yhteenveto
Henkilöstötilinpäätöksessä tiedot on ilmoitettu vuoden viimeisen päivän tilanteen mukaan. Henkilöstötilinpäätöksessä ei ole mukana työllistettyjä eikä harjoittelijoita. Henkilöstötilinpäätöstiedoissa verrataan 31.12.2003 tilannetta vuosien 1997-2002 vastaavan ajankohdan tietoihin tai erityisesti ensimmäisen henkilöstötilinpäätösvuoden tietoihin.
Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä 31.12.2003
- Kokoaikaisten määrä on laskenut viidellä henkilöllä vuoden 1999 tilanteeseen verrattuna. Osa-aikaisten määrä on noussut 12 henkilöllä. Osa-aikaisuuden taustalla ovat erilaiset osa-aikatyöjärjestelyt kuten osa-aikaeläkkeelle siirtymiset, sijaisuudet ja muut tilapäisjärjestelyt kuten osittaiset virkavapaudet mm. lapsen hoidon vuoksi.
- Koko henkilöstön määrä oli vuoden viimeisenä päivänä 358.
- Määräaikaisiksi tai muutoin rajoitetuksi ajaksi on otettu henkilöitä, jos työn luonne, sijaisuus tai avoinna olevaan virkaan kuuluvien tehtävien hoidon väliaikainen järjestäminen sitä vaatii. Ns. osa-aikalisäsijaisuudet eivät ole mukana määräaikaistiedoissa, koska osa-aikalisäjärjestelyt eivät pääsääntöisesti vaikuta henkilötyövuosia lisäävästi tai vähentävästi.
- Vakinaisen henkilöstön määrä on laskenut 1999 tilanteeseen verrattuna 14 henkilöllä.
- Vastaavasti määräaikaisen henkilöstön määrä on noussut 21 henkilöllä henkilöllä. Määräaikaisuudet perustuvat pääosin sijaisuuksiin. Puhtaasti sellaisia määräaikaisia, joilla ei ole taustavirkaa tai -tehtävää oli 18 henkilöä eli 37,5 prosenttia kaikista määräaikaisista ja 5 % koko henkilöstöstä.
Valtionhallinnossa vuonna 2002 ns. aitoja määräaikaisia, joilla ei ollut taustavirkaa tai -tehtävää ja jotka eivät olleet tukityöllistettyjä tai harjoittelijoita oli 19,4 prosenttia henkilöstöstä. (LSLH:ssa määräaikaisia kaikkiaan 4,2 prosenttia henkilöstöstä)
NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET
Määrä ja rakenne
- Pääasiallisesti lääninhallituksen henkilöstö on jo tehtävien ja virkarakenteen johdosta virkasuhteista. Työsopimussuhteeseen on otettu lähinnä tietohallinnon tehtäviin sekä eräisiin projektitehtäviin ja erityisesti sellaisiin projektitehtäviin, joihin on saatu ulkopuolista rahoitusta. Nämä ns. ulkopuolisen rahoituksen kautta työsopimussuhteeseen otetut eivät ole mukana esitetyissä henkilötilinpäätöstiedoissa vaan ainoastaan lääninhallituksen momentille 260521 ja läänin poliisijohdon momentille kuuluvat.
Valtiolla virkasuhteisia vuonna 2002 oli 83,8 prosenttia ja työsopimussuhteisia 16,2 prosenttia. (LSLH:ssa virkasuhteisia 100 prosenttia)
- Henkilöstöstä miehiä on 32,7 ja naisia 67,3 prosenttia.
- Miesten määrä on sama kuin vuonna 1999 ja naisten määrä on lisääntynyt seitsemällä henkilöllä.
Valtionhallinnossa naisten osuus vuonna 2002 oli 58,3 ja miesten 41,7 prosenttia henkilöstöstä. (LSLH:ssa naisia 68,4 ja miehiä 31,6 prosenttia)
- Työllisyyden hoitovaroin palkatun henkilöstön määrällä ei nykyisellään ole oleellista vaikutusta lääninhallituksen henkilöstöresurssitilanteeseen esim. vuonna 2003 koko Länsi-Suomen lääninhallituksessa oli työllistettyä 3,3 htv:n edestä.
- Länsi-Suomen lääninhallituksen ensimmäisenä toimintavuonna 1997 (ajalla 1.9.-31.12.1997) työllisyysvaroin palkattua henkilöstöä oli 9,0 henkilötyövuoden edestä, toisena toimintavuonna 1998 38,3 henkilötyövuoden edestä ja vuonna 1999 21,1 henkilötyövuotta eli %-muutos edelliseen vuoteen verrattuna oli -44,9 %. Vuonna 2002 työllisyysvaroin palkattua henkilöstöä oli vain 5,4 ja vuonna 2003 3,3 henkilötyövuotta.
NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET
Määrä ja rakenne
- Määräaikaisen henkilöstön määrä on kääntynyt nousuun. Kokoaikaisen määräaikaisen henkilöstön osuus on noussut huomattavasti ja osa-aikaisen henkilöstön osuus laskenut kolmella 2002 tilanteeseen verrattuna. Suurin osa määräaikaisuuksista perustuvat sijaisuuksiin.
- Henkilöstön keski-ikä on 48,8 vuotta (vrt. 31.12.2002 48,8 vuotta)
- 25 - 39 -vuotiaita on henkilöstöstä 14,3 prosenttia (”11,5 prosenttia)
- 40 - 54 -vuotiaita on henkilöstöstä 56,1 prosenttia (”61,6 prosenttia)
- 55 - 64-vuotiaita on henkilöstöstä on 29,6 prosenttia (”26,9 prosenttia)
Valtion henkilöstön keski-ikä vuonna 2002 oli 44,1 vuotta.
Valtiolla 45 vuoden iän saavuttaneiden henkilöiden %-osuus
henkilöstöstä vuoden 2002 lopussa oli 51,5 prosenttia
(LSLH:ssa 69 prosenttia).
NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET
Määrä ja rakenne
- Vakinaisten, johtotason työtehtävissä olevien miesten keski-ikä on 54,2 ja naisten 55,6 vuotta
- Vakinaisten, asiantuntijatehtävissä olevien miesten keski-ikä on 52,4 ja naisten 50 vuotta
- Vakinaisten, toimeenpanevissa työtehtävissä olevien miesten keski-ikä on 50,4 ja naisten 47,9 vuotta
- Henkilöstöryhmien keski-ikätarkastelussa miehet ovat keskimääräisesti naisia vanhempia.
- Henkilöstön keski-ikä koulutusasteen mukaan vaihtelee ”viidenkympin” molemmilla puolilla. Koulutusasteissa 1 –2, 6 ja 8 keski-ikä on yli 50 vuotta, kun taas koulutusasteissa 3,5 ja 7 keski-ikä on alle 50 vuotta.
Koulutusasteet:
Alempi perusaste (1)
käsittää kansakoulun suoritukset
Ylempi perusaste (2)
koulutukseen sisältyvät peruskoulun suoritus sekä aikaisempi keskikoulun suoritus
Keskiaste (3)
koulutukseen luetaan ylioppilastutkinnot, 1-3-vuotiset ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot esim. merkantti
Alin korkea-aste (5)
koulutukseen luetaan mm. merkonomin, teknikon, agrologin ja sairaanhoitajan tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja
Alempi korkeakouluaste (6)
koulutukseen kuuluvat ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot sekä mm. insinööri
Ylempi korkeakouluaste (7)
koulutukseen kuuluvat ylemmät korkeakoulututkinnot (maisterintutkinnot) sekä myös lääkäreiden erikoistumistutkinnot
Tutkijakoulutusaste (8)
koulutuksen suorittaminen edellyttää itsenäisen ja
julkaisukelpoisen tutkimustyön tai väitöskirjan tekemistä. Tutkinnot ovat
tieteellisiä lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja
NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET
Määrä ja rakenne
- Naisista 36,5 prosenttia on suorittanut alimman korkea-asteen, 13,7 prosenttia alemman korkeakouluasteen ja 28,2 prosenttia ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon ja 1,7 prosenttia tutkijakoulutusasteen (koulutustasoindeksi on 5.3)
- Miehistä 17,9 prosenttia on suorittanut alimman korkea-asteen, 15,4 prosenttia alemman korkeakouluasteen ja 52,1 prosenttia ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon ja 6,8 prosenttia tutkijakoulutusasteen (koulutustasoindeksi on 6.2)
Valtiolla koulutustasoindeksi on keskimäärin 5,1 (LSLH:ssa miesten
koulutustasoindeksi 6,1 ja naisten 5,2 ja kaikkien keskimäärin 5,4)
Henkilöstöryhmiin kuuluvat:
- Johtotason työtehtäviä hoitavat:
maaherra, osastopäälliköt, sivistysneuvos, sosiaali- ja terveysosaston sosiaalineuvokset/lääninneuvos ja hallinto-osaston yksikköpäälliköt
- Asiantuntijatyötehtävät:
tarkastajat, esittelijät, suunnittelijat jne. työtehtävien laadun perusteella (pääsääntöisesti vanhan palkkausjärjestelmän mukaiset yli A16 palkkausluokkalaiset)
- Toimeenpanevat työtehtävät:
muut kuin edellä mainitut
%-jakauma henkilöstöryhmittäin tarkasteltuna
- Naisista on johtotason työtehtävissä 2,1 prosenttia, asiantuntijatyötehtävissä 43,1 prosenttia ja toimeenpanevissa työtehtävissä 49,4 prosenttia
- Miehistä on johtotason työtehtävissä 11,1 prosenttia, asiantuntijatyötehtävissä 80,3 prosenttia ja toimeenpanevissa työtehtävissä 8,5 prosenttia
Sukupuolen %-jakauma henkilöstöryhmittäin tarkasteltuna
- Johtotason työtehtävissä olevista on miehiä 72,2 prosenttia ja naisia 27,8 prosenttia
- Asiantuntijatyötehtävissä olevista on miehiä 44,5 prosenttia ja naisia 55,5 prosenttia
NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET
Määrä ja rakenne
- Toimeenpanevissa työtehtävissä olevista on miehiä 7,8 prosenttia ja naisia 92,2 prosenttia
- Henkilöstön keskimääräinen lääninhallituspalvelusaika on 16 vuotta
Valtiolla henkilöstö on työpaikkauskollista. Vuonna 2002 alle vuoden valtiolla palveluksessa olleita oli 5,2 prosenttia. Keskimääräinen työkokemus omassa organisaatiossa oli vuonna 2002 keskimäärin 10,6 vuotta. (LSLH:n palveluksessa alle vuoden olleita on 7,0 prosenttia ja yli 10 vuotta olleita 69,4 prosenttia henkilöstöstä)
Toimintakertomustietojen mukaan henkilötyövuositoteuma oli seuraavanlainen:
- 351,0 htv:tä vuonna 1997,
- 348,0 htv:tä vuonna 1998,
- 343,9 htv:tä vuonna 1999,
- 346,3 htv:tä vuonna 2000,
- 343,5 htv:tä vuonna 2001,
- 346,0 htv:tä vuonna 2002 ja
- 351,0 htv:tä vuonna 2003.
Liitteenä tunnuslukutaulukoissa on taulukko, josta ilmenee Länsi-Suomen lääninhallituksen henkilöstö osastoittain ja yksiköittäin. Edellä mainituissa henkilötyövuosilukujen lisäksi vuonna 2003 oli Eu:n ja teknisen tuen tehtävissä 7,2 htv ja ns. valtion aluehallinnon Young professionals -ohjelman (Vanuatu) kautta oli neljä henkilöä.
NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET
Määrä ja rakenne
Liite 1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä 31.12.
Liite 2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä 31.12.
Liite 3 Virka- ja työsopimussuhteisen henkilöstön määrä 31.12.
Liite 4 Henkilöstön määrä sukupuolen mukaan 31.12.
Liite 5 Työllisyyden hoitovaroin palkatun henkilöstön määrä 1997-2003
Liite 6 Määräaikaisen henkilöstön määrä 31.12.
Liite 7 Henkilöstön ikärakenne 31.12.
Liite 8 Henkilöstön keski-ikä koulutusasteen mukaan 31.12.2003
Liite 9 Henkilöstön keski-ikä henkilöstöryhmän, tehtävän luonteen ja
Liite 10 Henkilöstön koulutusrakenne sukupuolen mukaan 31.12.2003
Liite 11 Henkilöstö henkilöstöryhmän ja sukupuolen mukaan 31.12.2003
Liite 12 Henkilöstön palvelusaika organisaatiossa 31.12.
Liite 13 Henkilötyövuosien määrä
NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET
Työajankäyttö
Vuosityöajan käyttö eri toiminnoittain kertoo, miten paljon henkilöstö on käyttänyt työaikaa varsinaisiin työtehtäviin ja muihin toimintoihin.
|
|
1999 |
2000 |
2001 |
2002 |
2003 |
|
Säännöllinen vuosityöaika (htp) |
93 102 |
89 712 |
87 116 |
88 854 |
90 216 |
|
Ei tehty vuosityöaika |
|
|
|
|
|
|
Vuosiloma (a) |
13 794 |
14 997 |
14 519 |
15 911 |
15 036 |
|
lapsen syntymä ja hoito |
335 |
693 |
201 |
238 |
677 |
|
sairaus |
3 713 |
3 035 |
2 727 |
4 334 |
3 180 |
|
ammattiyhdistystoiminta |
31 |
45 |
45 |
58 |
33 |
|
virkistystoiminta (a) |
254 |
252 |
260 |
320 |
360 |
|
koulutus (a) |
782 |
1 068 |
1 050 |
1 000 |
1230 |
|
muu |
100 |
60 |
60 |
50 |
50 |
|
Yhteensä, htp |
19 009 |
20 150 |
18 862 |
21 911 |
20 566 |
|
|
|
|
|
|
|
|
Tehty vuosityöaika (htp) |
74 093 |
69 562 |
68 254 |
66 943 |
69 650 |
Tehdyn vuosityöajan osuus säännöllisestä vuosityöajasta on 77,2 prosenttia (v. 1999 78,5 prosenttia, v. 2000 78,7, v. 2001 78,4 ja v. 2002 76,5 prosenttia). Näin palvelun tuottamiseen, joka vaatii yhden henkilötyövuoden työpanoksen, tarvitaan 1,3 henkilöä (v. 2001 1,26 ja v. 2002 1,29 henkilöä).
NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET
Työvoimakustannukset
Työvoimakustannustiedot vuodelta 2003 koskevat koko kalenterivuonna työnantajalla aiheutuneita henkilöstön työvoimakustannuksia.
|
|
1999 |
2000 |
2001 |
2002 |
2003 |
|
Työvoimakustannukset, mk/€ |
76 721 499 |
66 360 814 |
68 462 992 |
13 311 404 |
16699 712 |
|
Sosiaaliturvakustannukset, mk/€ |
16 735 495 |
12 791 142 |
17 378 978 |
2 614 960 |
2763 574 |
|
Kokonaispalkkasumma, mk/€ |
59 986 004 |
53 569 672 |
51 084 014 |
10 696 444 |
13936 138 |
|
Välilliset palkat |
|
|
|
|
|
|
* lomaraha |
2 756 777 |
2 618 093 |
3 187 159 |
530 374 |
703 015 |
|
* sairausajanpalkat |
1 272 318 |
1 280 544 |
1 192 855 |
414 418 |
345 094 |
|
* lapsen syntymä ja hoito |
51 106 |
51 752 |
162 186 |
31 545 |
73 468 |
|
* loma-ajan palkat |
6 424 156 |
5 963 850 |
6 223 908 |
1 060 748 |
1406 030 |
|
Yhteensä mk/€ |
10 504 357 |
9 914 239 |
10 766 108 |
2 037 085 |
2527 607 |
|
|
|
|
|
|
|
|
Tehdyn työajan palkat, mk/€ |
49 481 647 |
43 655 433 |
40 317 906 |
8 659 359 |
11408 531 |
|
|
|
|
|
|
|
|
Muut välilliset työvoimakustannukset |
|
|
|
|
|
|
* henkilöstöruokailu |
|
172 572 |
198 893 |
35 892 |
35 548 |
|
* matkat |
2 310 000 |
2 530 240 |
2 622 656 |
451 885 |
502 853 |
|
* koulutus (a) |
785 231 |
800 000 |
550 000 |
110 000 |
110 000 |
|
* terveyden- ja sairaanhoito |
750 987 |
866 751 |
921 825 |
181 400 |
172 215 |
|
* virkistys |
90 000 |
85 147 |
91 138 |
14 961 |
16 122 |
|
Yhteensä mk/€ |
3 936 218 |
4 454 710 |
4 384 512 |
794 138 |
836 738 |
Vuosien 1999-2001 tiedot ilmoitettu markkoina ja vuoden 2002 ja 2003 tiedot euroina.
HENKILÖSTÖTARVE
Tärkeää henkilöstötilinpäätöksessä on henkilöstösuunnittelu, jossa otetaan huomioon eläkkeelle siirtyminen ja vaihtuvuus. Henkilöstötarpeen suunnittelussa otetaan huomioon se oikean henkilöstön määrän ja osaamisen yhdistelmä, jolla turvataan lääninhallituksen toiminta.
|
Vuosi |
2004 |
2005 |
2006 |
2007 |
2008 |
2009 - 2013 |
|
Henkilömäärä |
363 |
370 |
370 |
370 |
370 |
370 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Eläkkeelle |
13 |
9 |
11 |
11 |
17 |
73 |
|
Muu poistuma |
5 |
5 |
5 |
5 |
5 |
5 |
|
Yhteensä |
345 |
356 |
354 |
354 |
348 |
292 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Henkilöstön kysyntä |
362 |
370 |
370 |
370 |
370 |
370 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Henkilöstön uuskysyntä |
18 |
14 |
16 |
16 |
22 |
78 |
HENKILÖSTÖTARVE
Poistuma eläkkeelle henkilöstöryhmittäin ja osastoittain 2004 – 2008
|
Tehtävä |
Johto |
Asiantuntija |
Toimeenpaneva |
Yhteensä |
|
Hallinto-osasto |
1 |
7 |
5 |
13 |
|
Kilpailu- ja kuluttajaosasto |
1 |
4 |
- |
5 |
|
Liikenneosasto |
- |
4 |
- |
4 |
|
Oikeushallinto-osasto |
- |
- |
- |
- |
|
Pelastusosasto |
- |
3 |
- |
3 |
|
Poliisiosasto |
- |
6 |
- |
6 |
|
Sivistysosasto |
1 |
11 |
3 |
15 |
|
Sosiaali- ja terveysosasto |
3 |
10 |
2 |
15 |
|
Virastopäällikkö |
- |
- |
- |
0 |
|
Yhteensä |
6 |
45 |
10 |
61 |
HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN KEHITTÄMINEN
Henkilöstön motivaatio ja työkunto
I Henkilöstön motivaatio ja työkunto
Henkilöstön työtyytyväisyys on pätevyyden ohella keskeinen tuloksenteon taustatekijä. Henkilöstön tyytyväisyys mm. johtamiseen, töiden sisältöön, haasteellisuuteen ja organisointiin, työyhteisön työilmapiiriin, henkilöstön kehittämiseen ja palkitsemiseen takaa lääninhallituksen toiminnan tuloksellisuuden ja myönteisen kehityksen tulevaisuudessa.
Tyytyväinen henkilöstö pitää huolta työssään tarvitsemansa pätevyyden kehittämisestä ja omaa halun ja valmiuden työtehtävissä tapahtuviin muutoksiin.
Työtyytyväisyysbarometrin tulokset ovat esitetty oheisessa tunnuslukuyhteenvedossa. Indeksiarvojen määräytyminen: 20 (tai 1) = huono, 40 (tai 2) = välttävä, 60 (tai 3) = tyydyttävä, 80 (tai 4) = hyvä ja 100 (tai 5) = erittäin hyvä. Kriittisenä arvona voidaan pitää indeksiarvoa 60 (tai 3) = tyydyttävä, jonka alle indeksi ei saisi mennä. Tavoitteena tulisi olla huomattavasti indeksiarvon ylittävät työtyytyväisyysindeksit. Valtiolla ollaan tyytyväisiä töiden sisältöön eli työt koetaan useimmiten haastaviksi. Sen sijaan erityisesti johtamiseen ja työyhteisön toimivuuteen sekä tiedottamiseen ja sisäiseen avoimuuteen liittyvissä asioissa on parantamisen varaa. Länsi-Suomen lääninhallituksen työtyytyväisyysbarometrin tulokset ovat samansuuntaiset kuten valtiolla yleensä.
Työtyytyväisyyttä selvitettäessä tulisi kiinnittää yhtäaikaisesti huomiota useampiin mittareihin kuten
- työtyytyväisyysbarometriin, sekä jäljessä käsiteltyihin
- sairauspoissaoloihin,
- työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisiin ja
- vaihtuvuuteen (v. 2003 siirtyi 6 henkilöä vanhuuseläkkeelle, 2 työkyvyttömyyseläkkeelle ja muun työnantajan palvelukseen 4 henkilöä)
Länsi-Suomen lääninhallituksessa henkilöstön työkuntoa ei ole mitattu.
Sairauspoissaolotiedot ovat oheisessa taulukossa.
|
|
Poissaolo- |
|
Sairauspäiviä |
|
|
|
|
tapahtumia |
Lkm |
pv/tapaus |
pv/henkilö |
pv/htv |
|
1999 |
711 |
3 713 |
5,2 |
9,9 |
10,2 |
|
2000 |
573 |
3 035 |
5,3 |
8,5 |
8,8 |
|
2001 |
600 |
2 727 |
4,5 |
8,7 |
6,8 |
|
2002 |
632 |
4 334 |
6,7 |
12,2 |
12,5 |
|
2003 |
719 |
3 180 |
4,4 |
8,9 |
9,1 |
Valtiolla vuonna 2002 sairauspoissaoloja oli henkilötyövuotta kohti 8,8 työpäivää ja sairauspoissaolopäivien kesto oli keskimäärin 4,9 työpäivää.
HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN KEHITTÄMINEN
Henkilöstön motivaatio ja työkunto
|
Sairauden Kesto |
Tapauksia |
%-jakauma |
|||||||||||||||||
|
1999 |
2000 |
2001 |
2002 |
2003 |
1999 |
2000 |
2001 |
2002 |
2003 |
||||||||||
|
1 |
266 |
233 |
262 |
254 |
283 |
37,4 |
0,4 |
43,7 |
40,2 |
39,4 |
|
||||||||
|
2-3 |
244 |
211 |
202 |
228 |
276 |
34,3 |
36,8 |
33,7 |
36,1 |
38,4 |
|
||||||||
|
4-10 |
113 |
73 |
84 |
77 |
94 |
15,9 |
12,7 |
14,0 |
12,2 |
13,1 |
|
||||||||
|
11-60 |
84 |
46 |
48 |
65 |
64 |
11,8 |
8,0 |
8,0 |
10,3 |
8,9 |
|
||||||||
|
61-90 |
2 |
2 |
2 |
|
1 |
0,3 |
0,3 |
0,3 |
0,0 |
0,1 |
|
||||||||
|
91-180 |
1 |
6 |
1 |
4 |
1 |
0,1 |
1,0 |
0,2 |
0,6 |
0,1 |
|
||||||||
|
181- |
1 |
2 |
1 |
4 |
0 |
0,1 |
0,3 |
0,2 |
0,6 |
0,0 |
|
||||||||
|
Yhteensä |
711 |
573 |
600 |
632 |
719 |
100,0 |
100,0 |
100,0 |
100,0 |
100,0 |
|
||||||||
|
Poissaolopäivät 1-3
|
|||||
|
Vuosi |
Tapauksia |
Päiviä |
Tapaus % |
Pv % |
|
|
1999 |
510 |
820 |
71,7 |
22 |
|
|
2000 |
444 |
733 |
77,5 |
20,9 |
|
|
2001 |
464 |
732 |
77,3 |
26,8 |
|
|
2002 |
482 |
776 |
76,3 |
17,9 |
|
|
2003 |
559 |
- |
- |
- |
|
HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN KEHITTÄMINEN
Henkilöstöinvestoinnit
Työtyytyväisyyteen ja työkunnon edistämiseen ja ylläpitoon sekä koulutukseen kohdistetut panostukset ovat ongelmallisin ja puutteellisin henkilöstötietojärjestelmien tiedoista.
Työtyytyväisyyteen liittyviä investointeja ovat mm. työyhteisön tilaan ja tehtävien organisointiin liittyvät investoinnit.
Työkuntoon liittyviä investointeja ovat mm. henkilöstön kunnon hoitoon, tiloihin ja välineisiin kohdistuvat investoinnit sekä vapaa-ajan liikuntatoiminnan avustukset.
Virkistys- ja liikuntatoimintaan kohdistuneita kustannuksia oli 16.122 €
(v. 2002 14.961 €).
Henkilöstön hyvinvointiin tehdyt panostukset on esitetty alla.
Hyvinvointi
|
|
1999 |
2000 |
2001 |
2002 |
2003 |
|
Raportti läänintyöterveyshuolto |
750 987 |
832 123 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Korvausluokat I ja II |
639 555 |
736 623 |
819 461 |
156 956 |
150 918 |
|
Silmälasit |
69 620 |
95 500 |
73 325 |
13 427 |
21 297 |
|
|
709 175 |
832 123 |
892 786 |
170 383 |
172 215 |
|
|
|
|
|
|
|
|
Tyky |
41 811 |
34 628 |
79 531 |
9 790 |
13 376 |
|
Virkku |
90 000 |
85 147 |
91 318 |
14 961 |
16 122 |
|
Yhteensä |
131 811 |
119 775 |
170 849 |
24 751 |
29 498 |
TUNNUSLUKUTAULUKKO
Työterveyshuollon kustannukset 2003
Länsi-Suomen lääninhallituksen henkilöstö osastoittain ja yksiköittäin 31.12.