|  |
10.06.2009
Lisätietoja: Tarkastaja Tuija Karppinen, puh. 071 876 2301.
Yksityiset vanhusten palvelutalot. Palvelujen hinnat vaihtelevat, mutta niin tekee niiden sisältökin
Yksityisten vanhusten palvelutalojen hinnoittelun selvittäminen on työlästä. Kuluttajaviraston ja lääninhallitusten selvitys osoitti, että palvelutalot hinnoittelevat palvelunsa eri tavoilla – joku hinnoittelee osan palveluista erikseen, osa sisällyttää palveluja esimerkiksi vuokrakustannuksiin tai perusmaksuun. Tämän vuoksi hintoja ei voi täsmällisesti verrata eri palvelutalojen välillä.
Asumisen kustannukset palvelutalossa koostuvat vuokrasta ja muista asumiskustannuksista, perusmaksusta, ateriamaksuista sekä palvelumaksusta, mikä kattaa hoito- ja hoivamaksut sekä tukipalvelumaksut. mm. siivouspalvelut ja turvapuhelinpalvelut jne. jos ne eivät sisälly johonkin muuhun ryhmään.
Asiakkaan maksamaan hintaan vaikuttaa myös sopimuksen luonne. Kunnan ostopalvelusopimuksella palvelutaloon sijoitettu asukas maksaa palvelutalolle vuokran ja ateriat ja kunnalle tulojensa perusteella määräytyvän summan. Kunta voi myös myöntää asiakkaalle palvelusetelin, jonka arvo määräytyy asiakkaan tulojen mukaan. Palvelusetelin saanut asiakas maksaa silloin palveluntuottajalle omavastuuosuuden, joka on palvelusetelin arvon ja palvelun hinnan erotus. Yksityiseen palvelutaloon voi hakeutua myös maksamalla koko maksun itse. Itse maksavan ei kannata tuijottaa pelkkää hintaa, vaan selvittää, mitä hintoihin sisältyy. Sopimukset on syytä lukea tarkkaan. Erityisesti on hyvä selvittää, miten toimitaan, jos palveluja tarvitaan enemmän kuin alkuperäisessä sopimuksessa on määritelty.
Tavallinen palveluasuminen Vuokra-asunnot olivat kooltaan 27 m²- 74,5 m² ja keskimääräinen neliövuokra 11,75 euroa Asuntojen kokonaisvuokrat vaihtelivat 223,60 euron ja 1012,92 euron välillä. Vuokraan saattoi sisältyä sähkö, vesi ja lämmitys sekä muita palveluja. Vaihtoehtoisesti näistä palveluista laskutettiin erikseen tai ne sisällytettiin perusmaksuun. Perusmaksua eli asiakaspalvelumaksua perittiin peruspalvelumaksun nimellä ja se kattoi eri taloissa erilaisia palveluja, kuten esim. yhteisten tilojen ja kuntosalin käyttömahdollisuuden, virkistystoimintaa tai turvapuhelinlaitteiston, yhdessä talossa jopa ympärivuorokautisen hoitajapäivystyksen. Peruspalvelumaksu vaihteli 25 – 168 euron välillä/kk/hlö Ateriapalvelun hinta vaihteli 362 eurosta 669 euroon kuukaudessa, keskimäärin kuukauden ateriat sai 465 eurolla. Asiakas voi ostaa myös yksittäisiä aterioita tai jättää ateriapalvelut kokonaan käyttämättä.
Palvelumaksun sisältö ja kokonaishinta määräytyi henkilökohtaisen hoito- ja palvelusuunnitelman mukaan. Hoiva- ja hoitopalvelut on voitu hinnoitella esimerkiksi viiteen palveluluokkaan, hoitotarpeen mukaan, jossa alimman, vähintään kaikilta perittävän palveluluokan hinta oli 200 €/kk ja ylimmän V-luokan hinta 1575 €/kk sen mukaan, kuinka monta tuntia palveluja paketti sisältää kuukaudessa. Jotkut palvelutalot puolestaan ilmoittivat hoitomaksut tuntihintoina. Tukipalveluista esim. siivouksen hinta perustui tuntiveloitukseen ja pyykinpesusta veloitettiin joko kerta-, kg- tai kuukausimaksua. Turvajärjestelyt oli hinnoiteltu monella tapaa, esimerkiksi turvapuhelimesta voitiin veloittaa 15 €/kk tai se sisältyi perusmaksuun. Perusmaksuun saattoi sisältyä myös turvapuhelinkäynnit, mutta yökäynneistä veloitettiin erikseen 37 €/kerta. Hälytyskäynnit voitiin ohjata myös kunnan kotihoitoon, jolloin käynnistä veloitetaan voimassa olevan kotihoidon hinnaston mukaisesti hoitoon kuluneen ajan mukaan.
Lääkehuollosta perittiin palvelutalosta riippuen joko tunti-, viikko- tai kuukausimaksu, esim. 35 €/tunti, 6,50 €/viikko tai 45 €/kk palvelun sisällön vaihdellessa. Asukkaat maksavat lääkkeensä itse.
Dementoituneiden tai fyysisesti huonokuntoisten ryhmäasuminen
Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat tarvitsevat ympärivuorokautista hoitoa. Esimerki ksi 1 hengen huoneen vuokra oli keskimäärin 370 euroa kk:ssa Ateriamaksu vaihteli 292 – 610 euron välillä. Ostopalvelusopimuksen kautta tullut asiakas maksaa itse palveluntuottajalle vuokran ja ateriat. Hoitomaksua asiakas maksaa kunnalle tulojensa mukaan ja kunta palveluntuottajalle tekemänsä sopimuksen mukaan. Lisäksi asiakkaat maksavat palveluasumisen perusmaksua, joka oli suuruudeltaan 30 – 110 €/kk kunnasta riippuen ja jonka suuruuteen asiakkaan tulot voivat vaikuttaa. Itse maksavien asiakkaiden määrä Oulun läänin otoksessa mukana olleissa palvelutaloissa on tällä hetkellä vielä hyvin vähäinen. Dementoituneiden tai fyysisesti huonokuntoisten ryhmäkodeissa itse maksavan asiakkaan palvelupaketin kokonaishinnaksi ilmoitettiin muodostuvan noin 2200 - 5000 euroa palvelutalosta ja palvelupaketin sisällöstä riippuen, keskihinta oli noin 3400 euroa. Palvelupakettien ulkopuolelle jäivät usein mm. matkakulut, lääkäri- ja laboratoriokulut, sairaalamaksut ja saattoapu, hygieniatarvikkeet ja vaipat, henkilökohtainen vaatetus, vaatehuolto ja siivous ja kampaaja. Osa näistä palveluista saattoi kuulua kuitenkin myös palvelupaketteihin.
Oulun lääninhallitus selvitti Kuluttajaviraston toimeksiannosta tietoja asumis- ja hoitokustannuksista 15 yksityisessä vanhusten palvelutaloissa Kajaanissa, Oulussa ja Kempeleessä. Selvitys tehtiin helmi -huhtikuussa. Selvitykseen ei liity mitään laatuvertailua. Aiheesta lisää tänään julkaistavassa Kuluttajalehde ssä 4/09.
Lisätietoja valtakunnallisesta yhteenvedosta: Kuluttajavirasto, Erikoissuunnittelija Marja Nygren, puh. 010 605 7154, www.kuluttajavirasto.fi
Tiedostoliitteet Selvitys.pdf 1. Esimerkkejä tavallisen palveluasumisen kustannuksista.pdf 2. Esimerkkejä tehostetun palveluasumisen kustannuksista.pdf 3. Luettelo mukana olleista palvelutaloista.pdf
Takaisin | Tulosta sivu
| |