Varautumisella tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, ei pelkästään väestönsuojelua, joilla yhteiskunta valmistautuu turvaaman itsenäisyytensä ja toimintavapautensa sekä huolehti­maan kansalaistensa turvallisuudesta ja toimeentulosta normaaliajan onnettomuuksissa, normaaliajan häiriö- ja erityistilanteissa sekä poikkeusoloissa. Varautuminen jaetaan vi­ranomaisten suorittamaan ja heidän velvollisuuksiin kuuluvaan varautumiseen sekä oma­toimiseen varautumiseen.

Valtion viranomaisten, valtion liikelaitosten ja kuntien lakisääteinen velvollisuus on var­mistaa tehtäviensä häiriötön hoitaminen kaikissa oloissa. Mitä toimintavarmempi yhteis­kunta on rakenteiltaan ja järjestelmiltään, sitä parempi on sen kyky selviytyä erilaisista krii­sitilanteista. Varautuminen normaaliajan häiriöiden varalle luo toimintaedellytyksiä myös poikkeusolojen varalle.

Varautumiskoulutus

Varautumiskoulutus pitää sisällään

• valtakunnallisen ja alueellisen koulutuksen,
• kunnan johto- ja erityishenkilöstön koulutuksen sekä
• pelastuspalvelun ja muun väestönsuojelu- ja valmiuskoulutuksen.

Pelastuslain 53§:n mukaiseen pakolliseen varautumiskoulutukseen osallistujat määrää sisäasiainministeriö tai aluehallintovirasto. Vapaaehtoiseen varautumiskoulutukseen opis­kelijat rekrytoi asianosainen hallinnonala tai aluehallintovirasto pelastusopiston antamien ohjeiden mukaisesti.

Valmiussuunnittelu

Valmiussuunnittelussa mietitään etukäteen, millä tavoin yhteiskunnan elintärkeät palvelut turvataan kaikissa olosuhteissa. Valmiussuunnittelu muodostuu kunnan valmiussuunnitel­man yleisestä osasta, kunnan toimialojen valmiussuunnitelmista sekä virastojen ja laitos­ten turvallisuus- ja pelastussuunnitelmista. Valmiussuunnittelua täydentävät yhteistyövi­ranomaisten valmiussuunnitelmat sekä niiden yritysten valmiussuunnitelmat, joiden toi­minta perushuollon, teollisuustuotannon, energiahuollon ja infrastruktuurin alueilla ovat toimialan toimintojen kannalta välttämättömiä.

Väestönsuojelu on pelastustoimen toimintaa poikkeusolojen vaara- ja tuhotilanteissa sekä kyseiseen toimintaan varautumista. Poikkeusolojen väestönsuojelu perustuu normaaliolo­jen pelastustoimeen. Normaaliolojen onnettomuustilanteisiin verrattuna sotilaalliset uhkat asettavat kuitenkin lisävaatimuksia. Väestöä voidaan turvata asevaikutuksilta väestön­suojien ja evakuointien avulla.

Väestönsuojeluun varautuminen

Normaalioloissa suoritettaviin väestönsuojeluvalmisteluihin kuuluu poikkeusoloja koskeva suunnittelu ja koulutus, suojarakenteiden rakentaminen, johtamis-, valvonta- ja hälytysjär­jestelmien ja tietoliikenneyhteyksien ylläpito sekä varautuminen evakuointeihin, pelastus­toimintaan, ensiapuun, väestönsuojan huoltoon sekä raivaus- ja puhdistustoimintaan.

Velvollisuus osallistua koulutukseen

Pelastustoimesta vastaava ministeriö ja aluehallintovirasto voivat määrätä väestönsuojelun johto- ja muun erityishenkilöstön osallistumaan väestönsuojelukoulutukseen enintään kymmeneksi vuorokaudeksi vuodessa.

Takaisin | Tulosta sivu