Kuvaelementti
 Rikos- ja riita-asioiden sovittelu


Rikos- ja riita-asioiden sovittelu on lakisääteinen (laki rikos- ja eräiden riita-asioiden sovittelusta 1015/2005 / A 267/2006) maksuton palvelu. Sovittelulain mukaisesti Aluehallintovirastot ovat järjestäneet palvelut toimeksiantosopimuksin kuntien ja eräiden järjestöjen kanssa. 
Pohjois-Suomen aluehallintoviraston toimialueella rikos- ja riita-asioiden sovittelun palveluntuottajana toimii toimeksiantosopimuksen perusteella Oulun Seudun Setlementti ry. Sovittelutoimistot sijaitsevat Oulussa, Raahessa, Ylivieskassa, Kajaanissa ja Pudasjärvellä.

Mitä sovittelu on?


Sovittelu tarjoaa lakisääteisen mahdollisuuden rikosten ja riitojen aiheuttamien ristiriitojen selvittämiseksi ja ratkaisemiseksi. Sovittelu voidaan toteuttaa vain sellaisten osapuolten kesken, jotka henkilökohtaisesti ovat ilmaisseet suostuvansa sovitteluun ja pystyvät ymmärtämään sovittelun ja siinä tehtävien ratkaisujen merkityksen. Sovittelu ei ole oikeudenkäynti eikä siinä ratkaista rikosoikeudellista syyllisyyttä.
Sovittelu on
  • Vapaaehtoista
  • Puolueetonta
  • Luottamuksellista
  • Maksutonta
  • Kohtuullista

Mitä voi sovitella?
Rikoksia, joiden osapuolina ovat asianomistaja ja rikoksesta epäilty, kuten:
  • vahingonteot 
  • ilkivaltarikokset
  • pahoinpitelyt
  • varkaudet, ryöstöt 
  • omaisuusrikokset
  • luvattomat käytöt ja käyttövarkaudet
  • kotirauhan rikkomiset
  • kunnianloukkaukset
  • riita-asiat

Myös alle 15-vuotiaiden tekemiä rikoksia voidaan sovitella. Laki ei sulje pääsääntöisesti mitään rikosta sovittelun ulkopuolelle. Poikkeuksena on alaikäiseen kohdistuneet rikokset, joissa uhrilla on erityinen suojan tarve.

Miten asian saa sovitteluun?


Aloitteen sovittelusta voi tehdä sovittelutoimistolle
  • rikoksen tai riidan osapuoli
  • vajaavaltaisen huoltaja, edunvalvoja tai muu laillinen edustaja
  • poliisi, syyttäjä tai muu viranomainen.

Jos kyseessä on väkivaltaa sisältävä rikos, joka on kohdistunut rikoksesta epäillyn puolisoon, lapseen, vanhempaan tai muuhun heihin rinnastettavaan läheiseen, vain poliisi tai syyttäjä voi tehdä aloitteen sovitteluun ryhtymisestä. Alaikäisen henkilön osallistuminen sovitteluun edellyttää, että hänen huoltajansa tai muu laillinen edustajansa suostuu sovitteluun.

Miten sovitellaan?


Sovittelutapaaminen voidaan jakaa kolmeen osaan: tapaamisen alussa keskustellaan tapahtumista, seuraavaksi keskustellaan korvauksista (jos asianomistajalla on korvausvaade) ja lopuksi kirjataan sopimus, jos sellaiseen päästään. Osapuolilla ei ole sopimuspakkoa, vaan sovittelijat kirjaavat sopimuksen vain niissä tilanteissa, kun osapuolet niin haluavat. 
Tapahtumista keskusteleminen antaa mahdollisuuden henkiseen hyvittämiseen. Niin tekijällä kuin uhrillakin voi olla tarve keskustella tilanteesta. Korvauksista sopiminen antaa mahdollisuuden aineellisten vahinkojen hyvittämiseen. Aineellisten vahinkojen hyvittäminen tulee perustua toteutuneisiin kuluihin ja sovittavien asioiden tulee olla kohtuullisia kaikille asianosaisille. Joissakin rikoksissa voidaan sopia myös henkisen kärsimyksen ja kivun ja säryn korvaamisesta.
Asianomistajan tulee ottaa sovittelutapaamisessa kantaa rangaistusvaatimukseen ja korvausvaatimukseen. Asianomistajalla on mahdollisuus luopua rangaistusvaatimuksesta heti tai sitten, kun tehty sopimus on täytetty sovitulla tavalla. Rangaistusvaatimuksesta luopuminen on asianomistajalle vapaaehtoista, eli halutessaan hän voi säilyttää rangaistusvaatimuksen sovittelusta huolimatta. Lisäksi virallisen syytteen alaisissa rikoksissa syyttäjällä on syyteoikeus riippumatta asianomistajan kannasta rangaistusvaatimukseen. Sovittelutapaamisessa voidaan sopia, että asianomistaja luopuu korvausvaatimuksestaan sitten, kun sopimus on täytetty sovitulla tavalla.
Mitä hyötyä sovittelusta on?
Sovittelu on maksutonta palvelua, jossa rikoksen tai riidan osapuolilla on mahdollisuus puolueettomien sovittelijoiden välityksellä
·         kohdata toisensa luottamuksellisesti
·         selvittää asiaa rakentavalla tavalla
·         vaikuttaa itse oman asiansa ratkaisuun
·         sopia mahdollisten vahinkojen korvaamisesta kumpaakin osapuolta tyydyttävällä tavalla.
Kun kysymyksessä on asianomistajarikos ja asiassa syntyy sovinto, syytettä ei nosteta, ellei yleinen tärkeä etu niin vaadi. Virallisen syytteen alaisissa rikoksissa kuten pahoinpitelyssä, ratkaisuvalta syytteen nostamisessa on aina syyttäjällä.
Sovittelun ansiosta oikeudenkäynti voidaan jopa kokonaan välttää tai sovittelu voidaan ottaa huomioon mahdollista rangaistusta mitattaessa. Sovittelu voi onnistuessaan vähentää tai poistaa myös rikoksesta aiheutuneita henkisiä kärsimyksiä. Sovittelun odotetaan ennaltaehkäisevän uusia rikoksia.  


Ylitarkastaja Elisa Roimaa
Puh. 0295 017 587 
Fax. 08 3140 110 

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto
Linnankatu 1-3, PL 293, 90101 Oulu

Rikos- ja riita-asioiden sovittelu (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)







Takaisin | Tulosta sivu